Aikuistumisen tuesta tulevaisuusinvestointi

Olemme valmiita rakentamaan aikuistumisen tuen palvelun, jonka tuloksellisuus on todennettavissa, kirjoittavat Helsingin Diakonissalaitoksen palvelualuejohtajat Terhi Laine ja Tapio Tähtinen. Panostaminen aikuistumisen tukeen tulee nähdä yhteiskunnassa tärkeänä tulevaisuusinvestointina.

Ville Veneskoski kertoi kesäkuussa Helsingin Sanomissa, että huostaanoton jälkeen hänellä ei ollut mitään valmiuksia selviytyä yksin. Lastensuojelun jälkihuolto olisi auttanut häntä enemmän, jos se olisi kohdistunut arjen hallintaan.

Lastensuojelulain mukaan jälkihuollon palvelut rakennetaan aina yksilöllisen tarpeen mukaan ja suunnitelmallisesti yhteistyössä viranomaisten kanssa.  Toimeentulo ja asumisen järjestäminen ovat selviytymisen perusedellytyksiä. Ne on järjestettävä aina, kun nuoren kuntoutuminen sitä vaatii.

Helsingin Diakonissalaitoksenkin kokemuksen perusteella tuki ei aina ole riittävää eikä se kohdennu oikealla tavalla. Hallitusohjelman ehdotus lastensuojelun jälkihuollon kehittämisestä on siten ehdottomasti kannatettava asia.

Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että lastensuojelun jälkihuoltoa tullaan kehittämään siten, että nuori saa riittävän tuen matkalla aikuisuuteen (Osallistava ja osaava Suomi 2019). Lastensuojelun jälkihuollon uudistustyöryhmä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2019) linjaa selkeät toimenpide-ehdotukset lastensuojelun jälkihuollon kehittämiselle. Sen mukaan jälkihuolto uudistetaan nuorten osalta tavoitteelliseksi aikuistumisen ja itsenäistymisen tueksi, josta säädetään erillislaki. Lain toimeenpanoa tukisi aikuistumisen tuen ohjelma.

Minkälaisia toimia tarvittaisiin?

Jälkihuollon uudistustyöryhmä esittää, että jälkihuolto rajattaisiin alle 18-vuotiaisiin. Aikuistumisen tuesta tulisi subjektiivinen oikeus 18-24 vuotiaalle, jolla on oikeus jälkihuoltoon. Lisäksi aikuistumisen tuki kuuluisi nuorille, jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Aikuistumisen tuki sisältäisi muun muassa seuraavia asioita: tukea arjessa selviytymiseen, psykososiaalista tukea, kuntoutusta, opiskelun ja työllistymisen tukea ja valmennusta. Nuoren kanssa laadittaisiin yksi kokonaissuunnitelma, joka sitoo monisektorisen palvelukokonaisuuden nuoren tarpeesta käsin.

Onnistuessaan aikuistumisen tuen ohjelma kokoaisi pirstaleista palvelujärjestelmää ja vähentäisi siiloja sekä ennen kaikkea nuorten väliinputoamisen kokemuksia. Ilmiölähtöinen ohjelma vahvistaisi yhteistyötä eri ministeriöiden välillä ja kunnan julkisen palvelun toimijoiden kesken sekä toisi kolmannen sektorin tarpeelliseksi palvelun tarjoajaksi.

Aikuistumisen tuen ohjelma pohjautuisi palvelulupaukseen, joka sisältää seuraavat kokonaisuudet: 1) asuminen ja asumisen tuki, 2) toimeentulo ja talouden hallinta, koulutus ja työ sekä 3) turvallinen aikuinen, säännöllinen kontakti tukihenkilöön ja arjen tuki.

Hallitusohjelma on laadittu siten, että sieltä voi lukea omat tehtävät eri ministeriöille. Aikuistumisen tuen ohjelma voisi toimia liimana eri ministeriöiden kesken ja mahdollistaa yhteistyön myös kunta- ja maakuntatasoilla.

Hallitusohjelmassa on maininta nuorisotakuusta, jolla tavoitellaan muun muassa vaikuttavia toimia vaikeasti työllistyvien ja nuorten työllistymiseen. Aikuistumisen tuen ohjelmalla voidaan tukea nuorisotakuun toteutumista. Lisäksi tulevalla hallituskaudella lisätään nuorten osallisuutta, vahvistetaan mielenterveyspalveluiden saatavuutta.

Helsingin Diakonissalaitoksella on kymmenien vuosien kokemus vaativasta lastensuojelutyöstä ja jälkihuollosta. Lisäksi Vamos nuorten palveluissa olemme kohdanneet yli 10 000 haavoittuvassa asemassa olevaa nuorta viimeisen 10 vuoden aikana. Olemme valmiita rakentamaan aikuistumisen tuen palvelun, jonka tuloksellisuus on todennettavissa tavoitteellisina muutoksina. Haastamme kunnat tarttumaan tähän mahdollisuuteen.  Panostaminen aikuistumisen tukeen tulee nähdä yhteiskunnassa tärkeänä tulevaisuusinvestointina.

Terhi Laine, VTT, Palvelualuejohtaja, Vamos ja työllisyys

Tapio Tähtinen, Palvelualuejohtaja, Lapsi- ja perhepalvelut