Äitiyshuollon digiloikka

Digitalisaation hyödyntämisessä on valtava potentiaali toiminnan tehostamiseksi sekä palvelun laadun ja tuottavuuden parantamiseksi. Suomi sijoittuu toiselle sijalle digitaalisuuden astetta mittaavassa Digibarometri 2015 -vertailussa. Vertailussa on mukana 22 maata. Digitaalisuuden julkisessa käytössä Suomi on kuitenkin vasta sijalla 12. Mikä on tilanne äitiyshuollon osalta? Ollaanko loikan suhteen vasta vauhtiradan alussa vai onko hyppy jo yliastuttu?

Katsaus peruutuspeiliin

Kansainvälisten tutkimusten mukaan Suomen tehokkaan äitiyshuollon ansiosta suomalaisten äitien ja pikkulasten terveydentila on kohonnut maailman parhaimpien joukkoon. Suomi onkin viimeisimmässä Save the Children -järjestön tilastoissa maailman toiseksi paras paikka olla äiti, heti Norjan jälkeen. Neuvolatoiminta, sikiöseulonta ja synnytyssairaalat ovat jo vuosikymmeniä tarjonneet maailmanluokan palveluita, jotta raskaana olevan naisen, kehittyvän lapsen ja koko perheen terveys ja turvallisuus voidaan taata. Eri toimijoiden käyttämien tietojärjestelmien välisen integraation puute ja tiedon kulku on ratkaistu äitiyskortilla. Leikkisästi voisikin sanoa, että äitiyshuollon tietojärjestelmien integraattorina toimii äidin lenkkitossut, hänen kipittäessä kuuliaisesti toimijalta toiselle ja avoimena rajapintana pahvinen äitiyskortti. Homma ratkaistu ja valtakunnassa kaikki hyvin, vai kuinka?

Digiloikan tavoitteet

Digitalisaatio on toimintatapojen uudistamista ja sisäisten prosessien digitalisointia, ei vain palveluiden sähköistämistä. Ei riitä, että saamme vietyä sähköiset lomakkeet verkkoon, on kyettävä miettimään uudelleen koko prosessi ja rakennettava aidosti vuorovaikutteisia palveluita. Käyttäjälähtöisyys on olennainen osa digitalisaatiota. Palvelua on kehitettävä asiakkaan näkökulmasta; oli sitten kyse ulkoisesta tai sisäisestä asiakkaasta. Sosiaali- ja terveysministeriön ”SOTE-tieto hyötykäyttöön 2020” -julkaisu kiteyttää tavoitteen oivallisesti näin: ”Kansalainen asioi sähköisesti ja tuottaa tietoja omaan ja ammattilaisten käyttöön. Kansalaisilla on asuinpaikasta riippumaton mahdollisuus asioida sähköisesti palveluiden antajien kanssa. Kansalaisen itse tuottamaa ja ylläpitämää tietoa hyödynnetään hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteuttamisessa kansalaisen sallimassa laajuudessa.” Käyttäjälähtöiset digitaaliset palvelut ja kansalaisen voimaannuttaminen ovat edellytys myös äitiyshuollon kilpailukyvyn parantamiselle.
Ei pidä toki unohtaa toista, yhtä tärkeää tavoitetta. Terveydenhuollon ammattilaisilla tulee olla käytössään työtä ja sen toimintaprosesseja tukevia tietojärjestelmiä. Järjestelmien ja välineiden hyvä käytettävyys, päätöksen tuki ja toiminnanohjaus tukevat ammattilaisia työssään paremmin, mikä lisää työn mielekkyyttä, laatua ja vaikuttavuutta. Digitalisaatio ei saa merkitä sitä, että ammattilaisille tulee käyttöön yhä useampia sovelluksia ja kirjaamisalustoja, vaan tarvittava tieto tulee löytyä nopeasti ja helposti, tieto kirjataan vain kerran, välittyy järjestelmästä toiseen ja on sen jälkeen kaikkien sitä tarvitsevien toimijoiden saatavilla.

Äitiyshuollon digikolmiloikka

Käytännön toimenpiteitä äitiyshuollon digiloikan osalta voisi kuvata kunnianhimoisesti kolmiloikkana; kansalaislähtöinen pilvipalvelu, äidin ja ammattilaisten voimaannuttaminen sekä tiedolla johtaminen.

Ensimmäisessä loikassa otetaan käyttöön moderni pilvipalvelu, sähköinen äitiyspalvelu. Tämä palvelu mahdollistaa terveydenhuollon ammattilaisten ja odottavan perheen välisen, monimuotoisen asioinnin. Keskeinen osa palvelua on sähköinen äitiyskortti, johon kerran kirjattu tieto päivittyy samalla kaikkien asianosaisten käyttöön: neuvolasta kotiin, kodista neuvolaan – aina synnytyssairaalaan asti. Sähköinen äitiyskortti integroituu sairaalan ja neuvolan käyttämiin perustietojärjestelmiin, sikiöseulontaprosessiin sekä KTG-järjestelmään, muodostaen monikanavaisen, koko äitiyshuollon prosessin kattavan palvelukokonaisuuden, joka on pätevä työväline neuvolan ja synnytyssairaalan ammattilaisille. Myös liitynnät muihin kansalaisten omistamiin terveystaltioihin on huomioitu ratkaisussa.

Toisen loikan muodostaa äidin ja muiden toimijoiden voimaannuttaminen. Sähköisen asiointialustan myötä saadaan osa toiminnoista siirrettyä verkkoon ja äidin itsensä hoidettavaksi. Esimerkkinä vaikkapa kotona tehdyt verenpaineen ja verensokerin mittaustulokset, jotka tallentuvat sähköisen äitiyskortin myötä myös neuvolan ja sairaalan käytettäväksi. Palvelu mahdollistaa myös turvallisen, suojatun asioinnin ammattilaisen kanssa, yksilöllisen ohjeistuksen, esi- ja taustatietojen sekä neuvolan tukilomakkeiden käytön. Palvelun sisältämä rikas tietopaketti raskauden, sikiön ja lapsen kehityksestä puolestaan vähentää turhia yhteydenottoja. Sähköinen ajanvaraus ja monikanavaiset asiointipalvelut, kuten videokonsultaatiot, parantavat edelleen asiakkaan kokemusta. Näiden toimintojen ja prosessien uudelleen suunnittelun avulla on mahdollista lyhentää asiointiin kuluvaa aikaa, mikä tietää kustannussäästöjä. Lisäksi äidin rooli tiedon tuottajana ja vastaanottajana lisää toivottavasti hänen kiinnostustaan omaan terveydentilaan, erityisesti riskiryhmien osalta.

Kolmannen loikan muodostaa tiedolla johtamisen mahdollistaminen ja äitiyshuollon Big datan hyödyntäminen. Big data tarkoittaa tässä yhteydessä sitä suurta määrää jäsentymätöntä, rakenteellista tietoa, jota jo nyt äitiyshuollon eri tietojärjestelmiin kasautuu. Tietomassat ovat olemassa, vaikka niitä ei käytetä hyödyksi systemaattisesti. Tietomassoista on siivilöitävissä hyvinkin arvokasta tietoa tilannekuvien luomiseen, toiminnan ohjaukseen, tiedolla johtamiseen sekä tutkimuskäyttöön. Äitiyshuollon yksiköiden, kuten synnytyssairaaloiden, välinen benchmarking, laatukriteereiden seuranta, viranomaisten vaatima raportointi sekä asiakkaiden kokeman laadun mittaus ja valinnanvapauden tukeminen, helpottuu tätä tietoa louhittaessa.

Kolmea eri loikkaa voi toki lähteä toteuttamaan kunnianhimoisesti yhtä aikaa, eikä peräjälkeen, kuten perinteisessä kolmiloikassa on tapana. Ehkäpä siten saavutettaisiin julkisuudessakin esitetty tavoite, julkishallinnon työn tuottavuuden parantaminen vuosittain yli kolmella prosentilla. Riittävän kunnianhimoinen tavoite ainakin pakottaisi arvioimaan työn prosesseja laajasti uudelleen.

Lisätietoa Ipana-pilvipalvelusta löytyy täältä.

Kirjoitus on kaupallinen yhteistyö. Kirjoittaja on äitiyshuollon ratkaisuja tarjoavan MediWare Oy:n hallituksen jäsen ja konsultti Jari Sirkiä.

Ipana