Alustatalouden kehitys haastaa sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden toimintamallit – oletko valmis?

Innovaatio- ja uudistumiskyvystä on tullut kriittinen ominaisuus kaikille terveydenhuollon organisaatioille. Sosiaali- ja terveydenhuollon informaatioteknologian tietomäärä ja erityisesti tietojohtamisen tarve jatkavat kasvuaan.

”Tieto on arvokkain osa kaikissa käyttämissämme järjestelmissä.”

Terveydenhuollon käyttämä teknologia, asiakastarpeet, informaation määrä ja terveydenhuollon toimijoiden väliset suhteet ovat jatkuvassa muutoksessa. Julkisella hallinnolla on kasvava paine samanaikaisesti alentaa terveydenhuollon kustannuksia ja parantaa terveydenhuollon palveluiden laatua sekä vaikuttavuutta.

”Tuleva sote-uudistus pakottaa lähivuosina myös sote-tietojärjestelmät muuttumaan.”

Teknologia ja digitalisaatio haastavat perinteiset ansainta- ja liiketoimintamallit terveydenhuollossa, ja mahdollistavat täysin uudenlaiset digitaaliset tuote- ja palveluinnovaatiot. Alustatalous on uusi mutta nopeasti vakiintuva liiketoiminnan organisointimalli, johon liittyy uudenlainen, eri toimijoiden asettaminen hierarkian sijaan ekosysteemiin.

”Alustatalous on käytännössä arvoverkon hyödyntämistä.”

Digitaalisilla alustoilla tarkoitamme yleensä tietoteknisiä järjestelmiä ja niihin liittyviä yhteisiä toimintaperiaatteita, joilla eri toimijat siis yhdessä toteuttavat lisäarvoa tuottavaa toimintaa. Arvokkain resurssi alustataloudessa on data, silloin kun se on oikeassa muodossa ja liikkuu saumattomasti. Datan lisäksi alusta tarvitsee palveluita, jotka yhdistävät, analysoivat ja tulkitsevat alustojen kautta kulkevaa dataa. Alustatalouden myötä on myös löydetty tuottavia tapoja soveltaa ohjelmisto-osaamista kokonaisvaltaisesti ja mahdollistaa systeemiset muutokset, uudet liiketoimintamallit ja aiempaa tuottavammat rakenteet terveydenhuollon haasteiden taklaajana.

Alustatalous on kuitenkin Suomen terveydenhuollon toimialalle vielä uusi ilmiö – vaikka olemmekin kiistatta maailman kärkeä digitalisaation mahdollisuuksien käyttäjinä terveydenhuollossa.

”Terveydenhuoltoala on informaatiorikas, tietointensiivinen sekä niin monimuotoinen toimiala, että sen sisällä tulee lähitulevaisuudessa olemaan lukuisia mahdollisuuksia hyödyntää ja luoda erilaisia alustapalveluita ja -ratkaisuja.”

Terveydenhuollon toimialalla alustataloudet voisivat rakentua esimerkiksi datavarantoon tai palvelukokonaisuuteen liittyen. Datan ympärille rakentuva alustatalousliiketoimintamalli voi olla ratkaisu datan tehokkaalle hyödyntämiselle – me keräämme potilas- ja asiakasdataa, ja se tallentuu erilaisiin paikkoihin – mutta kysymys on kuitenkin siitä, miten me tulevaisuudessa käytämme ja hyödynnämme dataa sen jälkeen, ja onko itseasiassa paikkaa, jonne data tallentuisi kliinisesti strukturoidussa muodossa ja olisi vapaasti liikuteltavissa? Kuka omistaa datan ja miten tiedot siirtyvät eri instanssien välillä?

”Miten voisimme luoda alustaekosysteemejä, joissa toimijoiden väliset rajapinnat olisivatkin yhteensopivia?”

Terveydenhuollossakin laajasti käytetyt ns. suljetut tai muutoin yhteen sopimattomat tietojärjestelmät hidastavat alustamaisten terveyspalveluiden kehittämistä merkittävästi. Terveydenhuollon toimijat ja päättäjät ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että potilas- ja asiakasdatan tulisi liikkua ja potilas/asiakas lähtökohtaisesti myös omistaa kaikki tietonsa.

”Siltikin, potilas/asiakas on itseasiassa kaikkein vähiten hyödynnetty resurssi terveydenhuollossa.”

Ymmärrämme, että korjataksemme pirstaloituneet tiedot ja työnkulut, meidän tulisi vaikuttaa datan infrastruktuuriin ja tavoitella yhtä, jopa kansallisessa tasolla yhdistettyä tietovarantoa, sekä panostaa hyvin laajasti eri järjestelmien rajapintojen avaamiseen ja kehittämiseen. Tämä vaatii laajaa keskustelua päättäjien ja järjestelmätoimittajien tasolla siitä, millaista sote-ekosysteemiä Suomeen tulevaisuudessa rakennetaan.

Potilas- ja asiakaskeskeisyys on avainsana hoidon laadun ja vaikuttavuuden kehittämisessä ja saavuttamisessa.

”Alustaratkaisut ovat erittäin tehokkaita asiakaskeskeisessä kehittämisessä.”

Käytettävän sote-tiedon tärkeimpiä ominaisuuksia ovat laadukkuus, luotettavuus, reaaliaikaisuus, saatavuus, kattavuus sekä rakenteisuus. Arvoa tuottava systeemi voi kuitenkin olla vain silloin, kun asiakas asetetaan sen keskiöön – data tallennetaan asiakkaalle (ei muualle, eikä muulla perusteella), data on yhdistetty asiakkaaseen (esim. henkilötunnus), data on säilötty yhteen paikkaan, data on strukturoidussa muodossa (kliinisesti), data voidaan jakaa ja asiakas pääsee dataan käsiksi myös itse.

”Monipuoliset tietovarannot, kliinisesti strukturoitu data, modulaariset tietojärjestelmät ja raporttinäkymien monikäyttöisyys ovat esimerkkejä valtavan isoista hyödyistä, jotka ovat ehealth- alustan ja sen avointen rajapintojen kautta saavutettavissa.”

Mutta miten? Pysy kuulolla ja seuraa PatientSkyn käytännönläheistä blogisarjaa alustatalouden mahdollisuuksista. Syyskuun blogin aiheena avoin data ja sen tuomat hyödyt terveydenhuollossa.

Jonna Asikainen

 

Kirjoittaja toimii liiketoiminnan kehitysjohtajana PatientSky Suomen ja Baltian toiminnoissa ja suhtautuu intohimoisesti ehealthin tarjoamiin mahdollisuuksiin esimerkiksi terveydenhuollon asiakaskokemuksen, tiedon liikkuvuuden, kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. PatientSky kehittää innovatiivisia ja tehokkaita digitaalisia ehealth-, alusta-, ja SaaS -ratkaisuja hyvinvointi- ja terveysalojen ammattilaisille, palvelutuottajille ja kumppaneille.

 

Kuvan lähde: Shutterstock, PatientSky.

Edellinen artikkeliSairaanhoitajaliitto vaatii valtiojohdolta ratkaisua sairaanhoitajapulaan – kansallinen strategia puuttuu
Seuraava artikkeliEläkeliitto: Asuntorakentamisessa noudatettava vanhuspalvelulakia