Asunnottomuus on mahdollista poistaa

Asunnottomuuden kokeneiden tarinoissa on usein sama sisältö. En tiennyt, mistä voisin hakea apua ja tilanne tuntui toivottomalta. Myös ratkaisun avain on usein tarinoissa sama. Löytyi yksi ihminen, joka oli valmis kuuntelemaan ja kulkemaan rinnalla. Palvelujärjestelmästä tulee löytyä ”ohjaamo”, johon hakeutumalla tämä ihminen löytyy, kuvailee Heli Alkila.

Oman asunnon menetys on iso, henkilökohtainen kriisi ja syyt siihen ovat moninaiset. Toimeentulon ongelmat, vuokravelat, luottotietojen menetys, parisuhdeongelmat ja työttömyys ovat tavallisimpia syitä. Kun taustalla lisäksi on vakava, hoitamaton päihde -tai mielenterveysongelma, ihmisellä ei ole voimaa ja kykyä hakea apua palveluverkostoista.

Naisten kokemukset asunnottomuudesta eroavat usein miesten kokemuksista. Naiset tuntevat turvattomuutta, syyllisyyttä ja häpeää sekä oman tilan puuttumisen kodittomuutena. Naiset saattavat jäädä väkivaltaiseen suhteeseen, koska vaihtoehtona on asunnottomuus ja vielä suurempi turvattomuus. Asunnottomat naiset altistuvat monenlaiselle hyväksikäytölle, ja kokemukset väkivallasta ovat yleisiä. Piiloasunnottomuus on yleistä erityisesti naisten keskuudessa. He majailevat usein sukulaisten ja tuttavien luona ja erityisesti pelko lasten menettämisestä estää avun pyytämisen arjen hallinnan ongelmiin. Asunnottomien naisten erityistarpeet tulee tunnistaa entistä paremmin ja heidän tulee päästä turvaan ilman ehtoja.

Asunto ensin -työtä yhdessä

Suomi on ainoana EU-maana pystynyt vähentämään asunnottomuutta. Diakonissalaitos on ollut mukana kehittämässä suomalaista Asunto ensin -mallia, jonka avulla pitkäaikaisasunnottomuus on saatu laskuun. Suomessa erittäin merkittävässä roolissa on verkostoyhteistyö, jossa Asunto ensin- periaatteen mukaista asumista ja asumisen tukea yhdessä kehitetään ja osaamista jaetaan. Malli on saanut laajaa kansainvälistä huomiota. Suomalaisessa mallissa asunto ei ole palkkio hyvästä käytöksestä ja kuntoutumisesta, vaan perusoikeus – ihmisarvon mitta. Oma asunto ja vuokrasuhde luovat turvan ja antavat yksityisyyden.

Asunnon lisäksi asukas tarvitsee riittävän tuen, että asuminen onnistuu. Oma nimetty vastuuohjaaja ja yhdessä laadittu asumisen tuen suunnitelma, yhteisöön kuuluminen ja siellä saatu vertaisten tuki sekä arjen mielekäs toiminta ovat sisältöinä. Ammattilaisten kunnioittava, tasavertainen asenne ja taito tukea jokaisesta löytyvää hyvää, synnyttävät luottamusta sekä omiin kykyihin että toisiin ihmisiin. Tavoitteena on, että asukkaamme ovat toimijoina yhteisöissämme ja kokemusasiantuntijuudella on yhä vahvempi rooli, kun palveluja kehitetään.

Asunto ensin-periaatteen mukainen asuminen on uudessa hallitusohjelmassakin todettu toimivaksi ja siitä halutaan pitää kiinni. Haasteita kuitenkin riittää. Pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa kaupungeissa syntyy uutta asunnottomuutta, joten ennaltaehkäisyyn tulee panostaa. Tarvitsemme lisää kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa.

Asunto ensin -työssä on suuri joukko ammattilaisia ja verkostoista saatava tuki erityisesti haastavissa tilanteissa on välttämätöntä. Auroran liikkuva avohoidon yksikkö on Helsingin psykiatrian jalkautuva moniammatillinen avohoitotyöryhmä, joka on hieno esimerkki toimivasta yhteistyöstä Asunto ensin -asumisyksiköissä. Näitä liikkuvia tiimejä tarvitsemme lisää. Tarvitsemme matalan kynnyksen päihde -ja mielenterveyspalveluita, jotka eivät sulje pois haastavasti käyttäytyviä asiakkaita.

Asunnottomuus on yhteiskunnallinen ongelma, johon olemme yhdessä kehittäneet Asunto ensin -periaatteen mukaisen ratkaisun. Asunnottomuus on mahdollista poistaa kokonaan Suomesta.

17. lokakuuta vietettiin asunnottomien yötä.

Kirjoittaja Heli Alkila on Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n asiakkuusjohtaja.

Lue lisää Asunnottomien yöstä: https://asunnottomienyo.fi/
Lue lisää NEA-hankkeesta (naiserityisyys asunnottomuustyössä): https://www.hdl.fi/blog/2018/04/21/nea-naiserityisyys-asunnottomuustyossa/
Lue lisää Asunto ensin -mallista. https://asuntoensin.fi/