ATK:n uusi tuleminen – havaintoja rapakon takaa

Las Vegas, Nevada – jokaisella lienee mielikuva tästä autiomaassa sijaitsevasta kaupungista, eikä se mielikuva välttämättä ensimmäiseksi yhdisty terveyteen ja hyvinvointiin. ATK eli automaattinen tietojenkäsittely on puolestaan nykyisin marginaaliin jäänyt käsite, joka kuvaa monelta osin paremmin modernin tietoteknologian tavoitetilaa kuin nykyisin laajemmin käytössä olevat käsitteet IT ja ICT. Ennustan, että nimenomaan automaattisen tietojenkäsittelyn saralla on eniten tekemistä myös seuraavina vuosikymmeninä. Vai kuinka automaattisilta sinun arjessa käyttämäsi terveydenhuollon tietojärjestelmät tuntuvat?

Terveydenhuollon ATK ja Las Vegas kohtasivat maaliskuun ensimmäisellä viikolla, kun HIMSS18 kokosi yhteen lähes 45 000 terveydenhuollon parissa työskentelevää ammattilaista perehtymään ja keskustelemaan ATK:n hyödyntämisestä terveydenhuollossa. Tapahtuman mittasuhteet ovat valtavat, kuten osallistujamäärästä voi päätellä. Pääasiallinen vierailijakunta eli yli 90 prosenttia kävijöistä tulee Yhdysvalloista, mutta myös Suomesta tapahtumaan osallistuu vuosittain kymmeniä osallistujia. Sain itse mahdollisuuden vierailla konferenssissa ensimmäistä kertaa ja haluan jakaa kanssanne muutamia huomioita Mojaven aavikolta.

Yksi tapa tarkastella tapahtuman sisältöä on se, miten yritykset panostavat tapahtumaan ja näkyvyyteen. Kun tarkastellaan puhtaasti näyttelyalueiden kokoa, niin esiin nousevat asiakas- ja potilastietojärjestelmiä tarjoavat Epic, Cerner ja Allscripts sekä moninaisempia ATK-palveluita tarjoavat jätit, kuten GE Healthcare ja IBM. Tästä yksi mahdollinen johtopäätös on, että suuri osa panostuksista kohdistuu nyt ja lähitulevaisuudessa terveydenhuollon ammattilaisten arjessa käyttämiin tietojärjestelmiin.

Näitä järjestelmiä kehitetään ja uudistetaan parhaillaan myös Suomessa muun muassa Apotti-hankkeessa. Jos HIMSS:issä kuulemistani näkökulmista pitäisi poimia näihin tietojärjestelmäuudistuksiin liittyvä avainhavainto, niin se on seuraava:  Uudistusten hyödyt toteutuvat vain ja ainoastaan toimintatapoja uudistamalla. Suorien järjestelmäkustannusten lisäksi tulisi siten varata riittävästi rahaa ja resursseja myös toiminnan uudistamiseen osana tietojärjestelmäinvestointia.

Toinen näkökulma tarkasteluun on tarkastella tapahtumassa esillä olleita teemoja. Konferenssin teemoissa näkyivät vahvasti tietoturvaan liittyvät näkökulmat, väestöterveyden edistäminen, tietojärjestelmien yhteentoimivuus, analytiikka kaikissa muodoissaan BI:stä tekoälyyn sekä etä- ja omahoidon ratkaisut.

Useimmat näistä teemoista ovat pinnalla myös kotimaassa, mutta ehkä suhteellisesti suurin ero painoarvossa on väestöterveyden osalta. Väestöterveydellä tarkoitetaan voimavarojen kohdistamista tiettyjen väestöryhmien terveyden edistämiseen esimerkiksi alueellisesti tai terveystilakohtaisesti.

Terveyteen ja sosiaalisiin olosuhteisiin liittyvän tiedon lisääntyminen tarjoaa entistä paremmat mahdollisuudet tunnistaa ja kohdistaa ennakoivia toimenpiteitä esimerkiksi diabeteksen riskiryhmiin. Lopulta toimenpiteet kohdistuvat yksilötasolle, minkä kautta lopulta saavutetaan parempaa terveyttä sekä yksilö- että väestötasolla.

Suomessa kansanterveystyöllä on pitkät perinteet, mutta yksilötason tiedon hyödyntämisessä kansanterveystyön tukena on varmasti runsaasti uusia mahdollisuuksia. Sote-uudistus tuo toteutuessaan rakenteet ja kannustimet tiedon paremmalle hyödyntämiselle väestövastuun siirtyessä kunnilta suuremmille järjestäjäorganisaatioille.

Kolmas näkökulma tapahtuman tarkasteluun ovat tilaisuudessa käymäni keskustelut ja tekemäni havainnot. Näissä korostuivat ”hypetermit”, kuten Artificial intelligence (tekoäly) ja sen alakäsitteet, Blockchain (lohkoketjuteknologiat) ja terveydenhuollon toimintaan ja palveluihin liittyvät innovaatiot.

Nämä trendit ovat monelta osin myös Gartenerin hype cyclen huipulla, jolloin odotukset ja julkisuus ovat tyypilliset kovia, mutta käytännön menestystarinoita teknologioiden hyödyntämisestä on vielä hyvin rajatusti.

Käytännön vinkkinä näiden teknologioiden hyödyntämisen suhteen sanoisin, että kokeilkaa niitä rohkeasti, kun teknologia ja tarve kohtaavat. Hopealuotia näistä on kuitenkin turha odottaa aivan lähivuosina.

Esimerkiksi tekoälyn kokeiluissa kannattaa aloittaa usein sieltä, missä sääntely on vähäisempää ja hyödyt ovat selkeästi tunnistettavissa. Tämä tarkoittaa usein vähemmän seksikkäisiin aiheisiin tarttumista, kuten hallinnollisten prosessien automatisointia tai resurssien automaattista kohdentamista. Kun kokeiluja toteutetaan suoraan potilaiden diagnosointiin ja hoitoon liittyvissä tehtävissä, ollaan lähes välittömästi terveydenhuollon laitteita koskevan lainsäädännön alueella.

Jotta näistä teknologioista saada laajamittaisia hyötyjä irti, pitää tietojärjestelmiin ja tietoon liittyvän perustan olla kunnossa. Tätä korosti myös Googlen neuvonantaja Eric Schmidt omassa avauspuheenvuorossaan. Tätä infrastruktuurityötä teemme parhaillaan Suomessa laajalla rintamalla esimerkiksi Kanta-palveluissa, UNA-hankkeessa ja alueellisissa tietojärjestelmäuudistuksissa.

Palaan lopuksi Las Vegasin kasvutarinaan. Kaupunki aloitti taipaleensa 1800-luvulla pieneen lähteeseen perustuvana kauppareitin huoltopisteenä Meksikon ja Los Angelesin välillä. Ensimmäinen vuosisata sisälsi useita asuttamiskokeiluja, jotka päättyivät joukkopakoihin ja konflikteihin. Kaupungistuminen lähti todelliseen vauhtiin vasta 1900-luvulla, kun vesihuolto saatiin kaivojen avulla kuntoon ja rautatieyhteydet ristesivät kaupungissa. Lisäksi tarvittiin muutama infrastruktuurihanke (esim. Hooverin pato) ja joukko innovatiivisia ihmisiä (esim. Howard Hughes), jonka jälkeen väestö ja elinkeinoelämä kasvoivat räjähdysmäisesti. Myös terveydenhuollossa ollaan parhaillaan luomassa tietolähteitä ja -altaita sekä kovaa vauhtia toteuttamassa tiedon rautateitä. Ehkä olemme vastaavassa tilanteessa kuin Las Vegas 1900-luvun alussa ja automaattisen tietojenkäsittelyn uusi aikakausi on juuri alkamassa.

Matias Korin 

ATK-mies ja Accenturen terveydenhuollon teknologiakonsultoinnista vastaava asiantuntija