Biopankit kokeilivat tarinankerrontaa hackathonin avulla

 Kategoria Kaupallinen yhteistyö

Joukko suomalaisten biopankkien sekä sidosryhmien edustajia kokoontui toukokuussa Helsingin Aleksanterinkadulle, kansallisromanttiseen Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen suunnittelemaan Kansallissaliin. Oli alkamassa kansallinen Biopankkihack.

Sen tavoitteena oli kahdessa päivässä ja moniammatillisissa tiimeissä ideoida visualisointeja, kuvallisia keinoja biopankkien toiminnan avaamiseksi. Suurimmalle osalle biopankkien edustajista hackathon oli uusi kehittämisen keino, mutta innostus ja uteliaisuus tällaista ketterää yhteiskehittäistä kohtaan oli aistittavissa.

Kuva kertoo enemmän – biopankit tutuiksi kansalaisille

Osallistujat jakautuivat viiteen eri ryhmään, joista kullakin oli oma haastealueensa. Teemoina olivat hoitojen vaikuttavuus, tiedolla johtaminen sekä biopankkiaineistojen saatavuusnäkymän luominen. Näiden lisäksi yksi hackathon-ryhmä keskittyi kehittämään visualisointeja kansalaisille eli meille kaikille.

Työ aloitettiin ideoinnista eli erilaisten ratkaisuaihioiden kehittämisestä. Tässä työvaiheessa on tärkeää ymmärtää loppukäyttäjän tarpeet ja visualisoinnin hyödyntämisen konteksti. Biopankkien tavoitteena on kertoa biopankkitoiminnasta mahdollisimman avoimesti ja ymmärrettävästi sekä kansalaisille että asiantuntijoille.

”Biopankkien toiminta rakentuu käytännössä kansalaisten osallistumisen eli näyteluovutuksen ja luottamuksen varaan. Koska biopankkien tehtävänä on tukea terveydenhuollon kehittämistä, niin sen vuoksi kansalaiset ovat luonnollisesti kaiken keskiössä”, totesi erikoissuunnittelija Minna Brunfeldt THL:stä.

Kansalaisille suunnatun kuvallistamisen ryhmä toteutti prototyypin interaktiivisesta sivustosta, joka kertoi biopankkien toiminnasta räätälöidyllä sisällöllä. Esimerkkisivusto tuotettiin 45-vuotiaalle sydänvaivoista kärsivälle miehelle, joka pystyi sivuston kautta tutustumaan biopankkien toimintaan oman vertaisryhmänsä kautta.

Auria Biopankin kehityspäällikkö Antti Karlsson korostaakin kehittämistyön asiakas- ja kansalaislähtöisyyttä.

”Erilaisia visualisointeja on nykytyökaluilla jo melko helppo tuottaa, eikä se edellytä taikatemppuja. Tärkeämpää on sen sijaan ajatella mistä on kohderyhmälle hyötyä ja kytkeä visualisoinnit osaksi isompaa tarinaa”, Karlsson totesi.

Hackathon vauhditti ideointia, mitä tapahtuu seuraavaksi?

Biopankkihackissa syntyi joukko erinomaisia, biopankkien toimintaa edistäviä ideoita ja vielä enemmän yksittäisiä ahaa-elämyksiä. Osallistujien parissa tehdyn leikkimielisen äänestyksen voitti lopulta interaktiivisen biopankkiaineistojen saatavuuskatalogin toteuttanut ryhmä.

”Seuraavana askeleena onkin miettiä, miten viemme parhaimpia ideoita pysyvään käyttöön”, pohdiskeli Lila Kallio, Auria Biopankin vt. johtaja.

Tärkeä voimavara hackathon aihioiden jatkokehityksessä on muun muassa biopankkien kansallinen BBMRI.fi-verkosto, jota koordinoi Anu Jalanko THL:sta. Verkosto edistää käytäntöjen jakamista biopankkien kesken ja mahdollistaa yhteisiä kehitysprojekteja, joista Biopankkihack oli oiva esimerkki. Biopankkien yhteistyöstä voi ottaa mallia myös muualla sotessa, sillä vain jakamalla ja levittämällä parhaita käytäntöjä saamme innovatiivisten ratkaisujen vaikuttavuuspotentiaalin aidosti käyttöön.

Kirjoittaja Ville Koiste toimii konsultointitehtävissä Accenturen Health & Public Service -yksikössä. Accenturen roolina oli tukea biopankkeja hackathonin sekä visualisointien toteutuksessa.

 

Lehtileikkeet
Veikkauksen rahapelituotoista 11 miljoonaa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
Viimeisimmät artikkelit

Hae sivustolta: