Digitaalisesta hoitotakuusta maakunnan valttikortti

 Kategoria Toimituksen blogi

Digitaaliset sote-palvelut laajenevat: onhan meillä siitä jo rutkasti näyttöä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Digitaalisista palveluista ei kuitenkaan vielä ole tullut itsestäänselvyyttä suomalaisille. Monissa digiasioissa Suomi on muita edellä, mutta edessä on vielä lukuisia suuria muutoksia, kamppailuja ja toivottavasti lopulta onnistumisiakin.

Kun oman maan järjestelmä alkaa pohdituttaa, on virkistävää kurkata rajan taakse, vaikkakin siellä sote-palvelut on järjestetty eri tavalla kuin Suomessa. Tukholmassa otettiin alkukesästä merkittävä edistysaskel, kun lääni päätti lanseerata asukkailleen digitaalisen hoitotakuun ja allokoi ohjelmaan noin kolme miljoonaa euroa eli 30 miljoonaa kruunua. Tämä merkittävä sote-digilupaus julkaistaan kuluvan vuoden aikana.

Mitä lääni sitten oikein lupaa? Digitaalisen hoitotakuun mukaan alueen terveydenhoidon palveluntarjoajilla tulee tarjota digipalveluja vähintään määrätyn verran, digitaalisiin yhteydenottoihin tulee vastata kohtuullisessa ajassa ja palvelujen sekä niiden suunnittelun tulee olla asiakaslähtöistä.

Muutosohjelmassa lääni suuntaa rahavarojaan terveydenhoidon ammattilaisten perehdyttämiseen ja digitaalisiin menetelmiin tutustuttamiseen ja terveysneuvontasivuston, puhelinpalvelujen sekä e-terveyspalvelujen uudistamiseen ja parantamiseen. Rahaa suunnataan myös läänin yhteisen digitaalisen terveyspalvelualustan kehittämiseen, tietoturvaltaan asianmukaisen sähköisen yhteydenottomenetelmän kehittämiseen sekä saavutettavan teknologian kehittämiseen.

Digipalvelut eivät rajoitu pelkästään perusterveydenhuoltoon, vaan Tukholmassa on kunnianhimoiset tavoitteet laajentaa palveluja aluksi myös ainakin lasten psykiatriaan, silmätauteihin, puheterapiaan ja fyysiseen kuntoutukseen.

Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä Suomeen rakentuu kahdeksantoista samoissa raameissa toimivaa, mutta kuitenkin hyvin erilaista aluetta. Nämä maakunniksi kutsutut alueet tulevat tekemään yhteistyötä, mutta myös kilpailemaan siitä, kuka kykenee tarjoamaan parhaimmat ja vetovoimaisimmat palvelut. Digitaalisuus voisi hyvinkin olla yksi maakuntaa identifioivista tekijöistä – siinä missä se on myös yhteistyön aihe.

Voisiko Ruotsin kaltainen, tietystikin Suomen malliin räätälöity, digitaalinen hoitotakuu olla valttikortti maakunnalle? Kunnianhimoinen, mutta realistinen lupaus asianmukaisista digitaalisista sote-palveluista voisi olla myös keino julkiselle erottautua yksityisestä palveluntuottajasta – tai edes osoitus, että kilpailuun paremmista ja entistä saavutettavammista palveluista on lähdetty tosissaan mukaan.

Suomalaiset suhtautuvat digipalveluihin positiivisesti, ja siitä on olemassa näyttöäkin. Kun yksi maakunta uskaltautuu peliin, muita seuraa perässä. Kuka vain uskaltautuu ensin?

Kirjoittaja Olli-Juhani Piri työskentelee talouden ja politiikan toimittajana Bonnier Business Forumilla. 

 

Uusi asiakasmaksulakiluonnos lähetetty lausuntokierrokselle
Lehtileikkeet
Viimeisimmät artikkelit

Hae sivustolta: