Sote-uudistus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden rakentaa Suomeen hyvinvointia tuottava asiakaslähtöinen, laadukas ja kustannustehokas palvelujärjestelmä. Digitalisaatiota on maalailtu yhdeksi keskeisistä muutoksen välineistä, mutta ollaanko sen tarjoamat mahdollisuudet hyödyntämässä täysimääräisesti osana sote-uudistusta?
Digitalisaation odotetaan muuttavan – kuten se on osin jo tehnytkin – paitsi toimintamalleja myös palveluiden sisältöjä ja sairauksien hoitoa. Tekoäly, analytiikka, pilvipalvelut, IoT ja robotiikka luovat mahdollisuuksia tehdä asioita täysin uudella tavalla ja rakentaa Suomeen uusi palveluiden ekosysteemi, joka tuottaa hyvinvointia kansalaisille. Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen auttaa parantamaan palveluiden laatua ja vaikuttavuutta. Toimintaan integroituna digitaaliset ratkaisut auttavat saamaan aikaiseksi kustannussäästöjä. Peräti 2 miljardia vuoden 2029 loppuun mennessä tavoitellusta 3 miljardin euron kustannuskasvun hillitsemisen tavoitetta on arvioitu olevan sidoksissa digitalisaatioon.
Monella toimialalla ns. ”digiloikka” on jo otettu. Olisiko nyt sosiaali- ja terveyspalveluiden vuoro? Accenturen laatimassa Digital Health Technology Vision 2017 raportissa visioidaan muun muassa, miten tekoäly siirtyy taustalla toimivasta tukifunktiosta keskeiseen rooliin asiakasrajapinnassa. Konkreettisesti tämä voi näkyä esimerkiksi triagessa ja sen tueksi rakennetussa päätöksentuessa. Kaikkea ei sosiaali- ja terveydenhuollossa ole mahdollista tai tarpeellistakaan digitalisoida, mutta tekoäly tulee muuttamaan erityisesti kommunikaation muotoja neuvonnasta asiakasohjaukseen ja tarvittaessa hoidon ja palveluiden koordinointiin asti. Tekoäly ei esimerkiksi korvaa kliinistä päätöksentekoa, vaan se tukee ja nopeuttaa tiedon analysointia ja johtopäätösten tekemistä.
Monissa yhteyksissä uusien sähköisten ratkaisuiden hyödyt on jo tunnistettu. Digitalisaatio on mullistanut esimerkiksi diabeteksen hoitoa ja seurantaa, mielenterveyden hoitoa nettiterapioiden avulla ja tuonut uusia ratkaisuja kuntoutuksen sekä ikäihmisten itsenäisen ja tuetun asumisen tueksi. Keinoälyä on hyödynnetty paitsi robottiavusteisissa leikkauksissa ja virtuaalihoitajina myös hallinnollisen työn automatisoinnissa ja lääkkeiden annosteluvirheiden tunnistamisessa.
Digimuutoksen ajurit eivät liity yksin sote-uudistukseen
Väestön ikääntyessä palveluita ja tukea tarvitsevien määrä kasvaa, mutta palvelut eivät nykyisinkään kykene täysin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Palveluita on kyllä tarjolla, mutta ne eivät usein kohdennu oikein. Proaktiiviseen toimintaan ei riitä resursseja painopisteen pysyessä reaktiivisessa toiminnassa. Erityisesti paljon ja useampia palveluita tarvitsevien palveluiden saatavuudessa ja koordinoinnissa on haasteita.
Myös kuluttajien muuttuvat vaatimukset ja käyttäytyminen ohjaavat kehittämään sähköisiä palveluita. Monet olisivat valmiita siirtämään valtaosan asioinnistaan sähköisiin kanaviin ja jakamaan yksityisiäkin tietojaan laajasti eri palveluiden käyttöön – myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Asiakkaiden näkökulmasta digitalisaatio tarkoittaa minimissään digitaalista rajapintaa sote-palveluihin, joka mahdollistaa yhteydenotot ja asioinnin ajasta ja paikasta riippumattomasti.
Digitalisaatio haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi.
Digitalisaation avulla voidaan tehostaa resurssien käyttöä ja siten mahdollistaa rajallisten sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien kohdistaminen niitä eniten tarvitseville. Tekoälyä, analytiikkaa ja robotiikkaa voidaan hyödyntää paitsi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi myös hoidon laadun parantamiseksi. Digitalisaatio käyttää polttoaineenaan tietoa, jonka tuotanto edellyttää eri järjestelmien integraatiota. Vain hyödyntämällä tietoa laajasti eri lähteistä voidaan mahdollistaa yksilöllisten ja arvoa tuottavien asiakaskokemusten tarjoaminen.
Uudistumisen, digitaalisten ratkaisuiden käyttöönoton sekä odotettujen hyötyjen aikaansaaminen edellyttää puolestaan nykyprosessien ja toimintamallien perkaamista ja vanhoista tekemisen tavoista ja jäykistä rakenteista luopumista. Kun teknologia saadaan integroitua saumattomasti osaksi toimintaa, voidaan vapauttaa hoitohenkilöstön aikaa arvoa tuottavaan asiakastyöhön välillistä työtä lisäämättä.
Digiloikkaa ei kuitenkaan tarvitse ottaa yhdessä yössä eikä sen tarvitse hallita sote-suunnittelua. Sote-uudistuksen toimeenpano vie vuosia, mikä mahdollistaa suunnitelmallisen ja kestävällä pohjalla olevan etenemisen myös digitaalisen kehityksen näkökulmasta. Digiloikan ottamiseksi digitalisaatio tulisi integroida osaksi visio- ja strategiatyötä sekä käytännön toimintaa. Integraatio edellyttää tiivistä vuoropuhelua toiminnallisesta valmistelusta ja ICT-valmistelusta vastaavien välille sekä iteratiivista etenemistä. Toiminnallisen suunnittelun ytimessä on palveluiden ja toiminnan uudistamistarpeiden tunnistaminen ja tulevaisuuden visiointi, jonka pohjaksi tarvitaan tietoa digitalisaation tarjoamista mahdollisuuksista. Maakunnallisten toimintamallien ja palveluiden suunnittelu on käynnissä ja osassa maakuntia ollaan jo pitkällä. Nyt on siten korkea aika valjastaa digitalisaatio auttamaan sote-uudistus maaliin.
Kirjoittaja Anna Maksimainen on Senior Manager Accenturen Health & Public Service -yksikössä.
