Emeritaprofessori Pirkko Vartiainen: ”Toivon, että politiikka unohtuisi aluevaaleissa ja löydetään sote-kyvykkyydet”

Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen emeritaprofessori Pirkko Vartiainen on osallistunut sote-ratkaisujen kehittämiseen monta kymmentä vuotta sekä hallinnon tekijänä että tutkijana.

Hän sanoo, että mikään sote-hallinnon ratkaisu ei koskaan ole sataprosenttisen hyvä, mutta nykyinen uudistus on paras mahdollinen tähän tilanteeseen.

– Nyt on viimeinen hetki jokaisen herätä, ja miettiä, miten maakunnan sote-palvelut voidaan parhaalla mahdollisella tavalla järjestää. Asiasta on puhuttu kaksikymmentä vuotta, ja vieläkään sote-alan integraatio ei ole edennyt parhaalla mahdollisella tavalla, Vartiainen sanoo Hoiva&Terveydelle.

Hänen mukaansa mahdollisuudet sote-uudistuksen onnistumiselle ovat nyt erittäin hyvät. Sote-palveluiden johtamisessa Vartiaista kiinnostaa ongelmien kompleksisuus ja niiden hallinta.

– Vaikka olemme kaaoksen reunalla, ei se tarkoita sitä, että kaikki asiat ovat nurinperin vaan tilanne asettaa meille mahdollisuuden ratkoa palveluntuotannon ongelmat, Vartiainen sanoo.

Aluevaltuustoon kaivataan laajaa näkemystä

Vartiaisen mukaan aluevaltuusto on johtamisessa olennaisessa roolissa ja niiden jäsenien pitäisi pystyä katsomaan kokonaisuutta hyvinvointialueella. Hän toivookin sen jäseniltä laajaa kokonaisuuksien hallintaa ja näkökulmaa soteen.

– Kaivataan näkemyksiä ja tietoa ratkoa sosiaali- ja terveyspalveluiden kysymyksiä, esimerkiksi sitä, miten julkista ja yksityistä palveluntuotantoa sovitetaan yhteen alueella, hän sanoo.

Hyvinvointialueilla valtion ohjaus taloudessa on ainakin aluksi voimakasta, lisäksi asioita valmistellaan poliittisessa ohjauksessa.

– Aluevaaleissa toivoisin, että politiikka unohtuisi, ja katsottaisiin kyvykkyyksiä.

Vartiainen sanoo, että moni ei vielä ehkä ymmärrä, miten isosta asiasta uudessa sotessa on kysymys. Johtajaketjut voivat olla pitkiä riippuen siitä, miten hyvinvointialue rakentaa johtajaportaikkonsa. Moni työntekijä on huolissaan myös siitä, miten johtaminen muuttuu.

– Suorittava henkilöstö ei saa hukkua johtamisverkostoon. Yhtälö on vaikea, sillä ristiriitoja on paljon, ja lisäksi poliittista ristivetoa. Kun keskustellaan avoimesti ja tuodaan ongelmat nopeasti esiin, päästään eteenpäin, kannustaa Vartiainen.

Hoitajapula on pirullinen ongelma

Pirkko Vartiainen on huolestunut koronatilanteen kiihdyttämästä hoitajapaosta ja hoitajapulasta. Yksi ratkaisu tilanteeseen voi olla parempi palkkaus, mutta Vartiaisen mukaan se ei yksin riitä. Kyseessä on pirullinen ongelma, jonka ratkaisemiseen vaaditaan akuutin koronatilanteen hallinnan lisäksi myös tarttumista työyhteisön ongelmiin sekä nuorten harjoittelijoiden tukemiseen.

– Pirullisesta ongelmasta on kyse, kun organisaatiossa ongelmat kasautuvat ja ovat entistä pahemmin sykkyrällä, eikä oikein tiedetä, mihin puututtaisiin ja kuinka puututaan, sanoo myös pirullisia ongelmia tutkiva Vartiainen.

Pirullinen ongelma on käsillä, kun puhutaan nykyisestä hoitajapulasta sekä sairaaloiden koronajaksamisesta ja hoitajapaosta. Vartiainen on huolissaan tästä negatiivisesta kierteestä. Mitä enemmän alan ongelmat nousevat esiin, sitä suuremmalla todennäköisyydellä ne vähentävät sosiaali- ja terveysalan koulutuksen houkuttelevuutta.

– Kun nuoret kuulevat kuinka kamalaa alalla on, niin sosiaali- ja terveysala ei enää kiinnostakaan. Kysymys on isosta yhteiskunnallisesta ongelmasta, johon pitää löytää valtakunnan tasolla ratkaisuja.

Ammattiliitot ovat rummuttaneet ratkaisuksi parempaa palkkausta hoitajille. Vartiaisen mukaan ongelma on kuitenkin monisyisempi.

– Osaksi kysymys on rahasta, mutta nyt pitäisi ilman muuta saada akuutti koronatilanne kuriin, eli potilasvirta vähenemään ja hoitovelka hoidettua. Vaikuttaa kuitenkin myös siltä, että työyhteisöissä on ongelmia, esimerkiksi siinä, kuinka otetaan vastaan nuoret harjoittelijat.

Vartiainen on eläkkeelle siirryttyään jatkanut tutkimustaan yliopiston emeritaprofessorina ja ehtinyt kirjoittaa yhden johtamiseen liittyvän tutkimusartikkelin. Hän aikoo tutkia jatkossa muun muassa etäjohtamista.

kuva: Vaasan yliopisto

Edellinen artikkeliKoronapandemia opetti vahvaan potilasohjaukseen terveyskeskuksissa – Aurora Innovationin palvelulla jaetaan puheluita tärkeysjärjestykseen
Seuraava artikkeliKeski-Suomen sairaanhoitopiiri käynnistää yhteistoimintaneuvottelut – osa Aster-hankkeen alasajoa