Etelä-Pohjanmaan shp selvitti päivystyksen sujuvuutta eDromos-sovelluksella – Tärkeitä havaintoja viiveistä

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on selvittänyt, miten eDromos-sovelluksen avulla voi tutkia asiakkaan hoitoa ja hoitopolkua päivystyksessä.

eDromos on prosessien louhintaan kehitetty sovellus. Sen avulla voidaan simuloida erilaisia muutoksia, jotka vaikuttavat potilaan hoitoon ja läpimenoaikoihin. Tiedolla johtamisen sovellus auttaa kuvaamaan hoitoketjuja ja tekemään arviointia.

– Jos päivystyksessä tai sen toimintaan liittyvissä palveluissa tehdään muutoksia esimerkiksi diagnostiikkaan, on mahdollista etukäteen arvioida, mikä vaikutus sillä on päivystysprosessiin, potilaan tutkimusten nopeuteen ja läpimenoaikaan, sanoo sairaanhoitaja ja projektiasiantuntija Joni Alanko Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä Hoiva ja Terveydelle.

Pilotissa käsiteltiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin päivystyksen hoitojaksojen dataa kolmen vuoden ajalta. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin päivystyksen käyntimäärät ovat noin 40 000 – 50 000 vuodessa ja yhdellä asiakkaalla voi olla useita käyntejä eri hoitotoimenpiteissä, laboratoriossa tai röntgenissä. Data käsiteltiin niin, että potilaiden henkilötietoja ei voinut tunnistaa.

Pilotin tuloksina saatiin selville päivystykseen hakeutuneiden ikäjakaumaa kunnittain. Lisäksi selvitettiin, kuinka moni asiakkaista saapuu lähetteellä ja kuinka moni asiakas siirtyy päivystyksestä jatkohoitoon terveyskeskukseen tai erikoisalan osastolle. Lisäksi saatiin selville, miten usein potilas joutuu käymään saman vaivan vuoksi uudelleen päivystyksessä.

Havaittiin viiveitä potilaan siirtymisessä röntgentutkimuksiin ja jatkohoitoon

Alangon mukaan tärkeää olikin tutkia potilaiden käyntiaikoja päivystyksestä jatkohoitoon ja katsoa, mitä siinä välissä on tapahtunut. Päätavoitteena oli kuitenkin selvittää eDromos-työkalun soveltuvuutta yhteispäivystystä koskevaan hoitopolkujen suunnitteluun.

– Pilotin aikana huomasimme, että odotusajoissa röntgentutkimuksiin on selkeä viive verrattuna siihen, miten nopeasti lääkäri tai sairaanhoitaja aloittaa potilaan tutkimuksen tai missä ajassa laboratoriotutkimukset saapuvat. Päivystyskäynnit painottuvat ilta-aikaan, jolloin potilasmassat ovat suurimmat. Viiveet johtuvat enemmänkin siitä, että hoitajat eivät ehdi toimittamaan kaikkia potilaita röntgeniin nopeasti. Joukossa on potilaita, jotka eivät itse pysty hakeutumaan röntgeniin. Kiireellisissä tapauksissa kuvaukset hoidetaan välittömästi, Alanko sanoo.

Tästä seurasi, että pilotissa ryhdyttiin selvittämään myös sitä, minkälaiset resurssit röntgenissä on tiettyihin kellonaikoihin ja miten kauan kuvaukset kestävät. Tuloksena oli, että röntgenin resursseja ei ole varaa pienentää.

Pilotissa havaittiin, että kiireellinen hoito esimerkiksi päivystyksestä tehohoitoon sujuu hyvin. Sen sijaan jatkohoitoon siirtymisessä vuodeosastoille on toisinaan viiveitä. Potilaista kaksi kolmasosaa tarvitsee osastohoitoa jollakin erikoisalalla. Yksi kolmasosa siirtyy terveyskeskusten vuodeosastoille.

– Kaikille vuodeosastoille siirtymisessä koituu ajoittain pitkiäkin viiveitä osastojen paikkatilanteiden vuoksi. Perusterveydenhuollon vuodeosastoilla paikan löytyminen on hieman linjakkaampaa, koska hoitoa tarjoaa useampi osasto.

Mahdollista simuloida toiminnan muutoksia

eDromos-sovelluksen avulla voidaan simuloida erilaisia muutoksia, joilla on vaikutusta terveyspalveluihin.

– Jos esimerkiksi jokin toiminta alueella aiotaan lopettaa, voidaan simuloida sen vaikutuksia yhteispäivystykseen. Lisäksi sen avulla voidaan tarkastella tukipalveluissa tapahtuvia muutoksia, esimerkiksi sitä, miten verinäytteenoton ja analysoinnin resurssien lisääminen vaikuttaa potilaan läpimenoaikoihin. Sovelluksen avulla voi myös tarkastella kustannusvaikuttavuutta.

Pilotin jälkeen voidaan olettaa, että automaation avulla on mahdollista tehostaa prosesseja. Tällä hetkellä hoitajat selvittävät potilaan siirtymiseen liittyviä asioita puhelimella. Alangon mielestä automaatiolla voisi saada apua siihen, että jatkohoitopaikka löytyy nopeammin, mikä säästäisi hoitajien työaikaa ja tehostaisi kuljetuksiakin.

– Tutkittavaan dataan voidaan tuoda lisäksi osastojen käyttöasteita tai sitä, mitä vaikutuksia on paikkojen lisäämisellä jollakin osastolla. Lisäksi voidaan tarkastella, sijoittuuko päivystyksen kuormitus jollekin tietylle viikonpäivälle tai kellonajoille. Voimme tutkia ruuhka-aikoja ja varautua niihin paremmin.

Pilotti toteutettiin yhteistyössä yhteispäivystyksen, tietohallinnon sekä kehittämisyksikön kanssa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Alangon mukaan tavoitteena on, että eDromosta voitaisiin jatkossa käyttää toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa hyvinvointialueella.

”Sovellus toimii virtuaalisena testialustana”

Synesa Solutions Oy:n toimitusjohtaja Toni Ruohonen kertoo, että eDromos kerää asiakkaista lähtötietoa ja sen avulla voidaan automaattisesti kuvata jokaiseen asiakastunnisteeseen liittyvä palvelupolku. Nämä voidaan laittaa ajalliseen järjestykseen, josta muodostuu visuaalinen prosessikuvaus asiakkaiden kulkemisesta palveluverkostossa tai hoitopolussa. Kuvaus auttaa näkemään, miten hoitotoimenpiteet vaihtelevat yksilöiden kohdalla ja päästään selvittämään myös viiveiden taustasyitä.

– Sovellus pystytään muuntamaan automaattiseksi työkaluksi ja tarkastelemaan simuloimalla, mitä tapahtuu, jos toimintoja muutetaan tai resursseja käytetään eri tavalla. Se toimii tavallaan virtuaalisena testialustana erilaisille kehitysajatuksille, joihin on erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Voidaan myös tarkastella, ratkaiseeko jokin muutos asiaa vai siirtääkö se ongelmaa muualle, Ruohonen kuvaa.

Satakunnan sairaanhoitopiirissä eDromos-työkalulla on tutkittu tiimimallien toimivuutta ja sitä, onko toimintatavan muutoksilla vaikuttavuutta.

– Satakunnassa seurataan, miten toteutuu hoidon jatkuvuus, kun uudenlainen tiimien toimintatapa otetaan käyttöön. Lisäksi tutkitaan, onko toimintatavalla vaikutusta asiakkaan terveydentilaan.

kuva: Shutterstock

 

 

 

 

 

Edellinen artikkeliEtelä-Pohjanmaan shp:n tilinpäätös 14,1 miljoonaa ylijäämäinen
Seuraava artikkeliMinkälaisia salkutusvaihtoehtoja löytyy kuntien sote-kiinteistöille?