Hahmontunnistuksen merkitys asiakasturvana

Puettavista turvavalvontalaitteista tutuin tehostetussa palveluasumisessa ja kotihoidossa on turvaranneke. Ranneke mahdollistaa avun kutsumisen hätätilanteissa. Lisäksi rannekkeella voidaan seurata aktiivisuutta, ja voidaan sillä tunnistaa kaatuminenkin. Ranneke saattaa kuitenkin unohtua yöpöydälle ja etenkin muistisairauden edetessä sitä ei enää välttämättä osata hätätilanteissa käyttää. Usein puettavien turvalaitteiden rinnalle tarvitaan lisäturvaa.

Ei-puettavien turvalaitteiden tarjonta käsittää erilaisia antureita liikesensoreista älylattioihin, mutta yhteistä näille asennuksen haastavuus, kustannustehottomuus sekä mittauksen rajoittuneisuus. Turvalaite mittaa vain sitä suuretta, mihin se on suunniteltu. Tästä syystä ei-puettavien turvalaitteiden markkinaa on valtaamassa kamera. Kamerakennoteknologian kehittyessä ja hintojen laskiessa yhä useamman ikäihmisen elämää turvaa kamera. Kameran korkealaatuisen kuvan ilmaisuvoima on valtava ja huomaamaton kamera huoneen nurkassa käytännössä korvaa suuren joukon muita turvalaitteita.

Hahmontunnistuksella tarkoitetaan, ettei ihminen seuraa kamerakuvaa vaan kuvaa tarkailee vain kone. Hahmontunnistus voi toimia eri teknologioilla; liikettä tunnistamalla liikkumattomasta taustasta voidaan leikata hahmo tai neuroanalyysillä kuvasta voidaan tunnistaa objekti, mutta yhteistä kaikille hahmontunnistusteknologioille – myös lämpöpohjaisille – on, että ihmishahmo löydetään kuvasta. Ihmishahmon sijaintia ja mahdollisesti myös asentoa tarkaillaan, tietoa tallennetaan, sitä analysoidaan ja analyysin pohjalta tehdään havaintoja tai hälytyksiä.

Hahmontunnistuksella voidaan merkittävästi lisätä ikäihmisen turvallisuutta. Kone seuraa valvottavaa aluetta jatkuvasti ja myös täysin pimeässä. Hahmontunnistus tunnistaa kun korkean kaatumisriskin ikäihminen, jolta on lepositeet poistettu tai sängyn laidat laskettu, on yöllä lähdössä jalkeille. Tunnistus huomaa kun ihminen on poistumassa huoneesta tai jäänyt huolestuttavan pitkäksi aikaa wc-tilaan. Tai kun ikäihminen on kaatuneena tai lyhistyneenä jäänyt makaaman lattialle. Hahmontunnistus myös ymmärtää milloin hahmo istuu turvallisesti katsomassa televisiota tai poikkeavasti istuu lattialla. Kun hahmontunnistus huomaa, että jotain on vialla, hälyttää se heti hoitajaa.

Hahmontunnistukselle voidaan helposti kertoa valvottavien ikäihmisten taustoja. Irma on korkean kaatumisriskin henkilö, joka ei saa liikkua ilman hoitajaa. Väinön dementia on pahentunut ja hoitajan tulee tietää kun hän poistuu huoneestaan. Maire liikkuu hitaasti ja on normaalia, että hänen käynti wc:ssä kestää kauemmin. Pasi on agresessiivinen ja hoitajan tulee heti tietää jos toinen palvelukodin asukas eksyy hänen huoneeseen. Ihmisten henkilökohtaisia taustoja tuntemalla hahmontunnistuspohjainen turvavalvonta voidaan helposti personoida täysin henkilökohtaiseksi.

Tekoälyalgoritmien kehittyessä ja kun hahmontunnistuspohjaisen informaation määrän kasvaessa turvavalvonta tuo uusia ulottuvuuksia. Tekoäly pystyy käsittelemään valvavia tietomääriä ja neuroanalyysi löytämään asioita, joita hoitava henkilöstö ei huomaa. Koneen on helppoa tunnistaa dementitason muutoksia ja löytää päivittäisistä rutiineista oireita, jotka edellyttävät hoitotoimenpiteitä. Valvavasta datankäsittelykyvystä ja tekoälyn kyvystä löytää kokonaan uusia säännönmukaisuuksia ja kyvystä tehdä päätelmiä, johtuen tekoälyllä laajennettu hahmontunnistus joissain tilaneissa diagnosoi paremmin kuin lääkäri.

Hahmontunnistus poistaa turhia rutiineja. Aiemmin yöhoitajat ovat kiertäneet tehostetun palveluasumisen yksikössä aina tunnin välein kurkkimassa asukashuoneisiin asukkaat herättäen. Hahmontunnistus poistaa tarpeen kierroksille tuoden tilannekatsauksen koko osastolta yhdellä silmäyksellä seurattavaan monitoriin ja potentiaaliset onnettomuustilanteet välittömästi hoitajakutsupuhelimeen. Kone vapauttaa hoitajia rutiinivalvonnasta hoitotyöhön. Hahmontunnistuksen rooli rutiinien poistajana olisi hyvä huomioida hoitajamitoituksessa.

Kamera kotirauhan piirissä olevassa asukashuoneessa tai jopa wc-tilassa saattaa pelottaa. Ongelmaa yksityisyyden suojassa ei ole kun kameraa käytetään vain hahmontunnistukseeen. Käytännössä kuitenkin kuvamateriaalia joudutaan rajatusti käyttämään hoitotyössä. Hälytystilanteissa – etenkin kotihoidossa missä apu on kaukana – on tärkeää että hoitotyön ammattilainen voi tehdä esiarvion avuntarpeen kiireellisyydestä kuvamateriaalin pohjalta. On tärkeää, että teknologiatoimittajat yhdessä hoitavan henkilöstön ja viranomaisten kanssa huolehtivat sataprosenttisesti, ettei yksityisuuden suojaa missään tilanteissa loukata.

Hahmontunnistus täydentää puettavaa turvaa ja sen kehitysmahdollisuudet ovat valtavat. Yhä tarkentuva videokuva, kasvava tiedonsiirtokapasiteetti ja kehittyvä tekoäly mahdollistaa kaatumisen ennustamisen huomaamattomista muutoksista kävelyliikeradoissa, kasvojen ilmeistä voidaan havainnoida muutoksia terveydentilassa ja valvavista henkilötietomääristä päätellä asioita, joita ei aiemmin ymmärretty olevan olemassa ja kiihtyvällä tahdilla.

Kirjoittaja Seppo Vehmas on Everon Oy:n teknologia-asiantuntija.