Viime lauantaina Jyväskylässä vietetystä Perussuomalaisten puoluekokouksesta alkanut hallituskriisi päättyi tiistai-iltana. Parin päivän aikana median suuren spekulointimankelin läpi menivät niin hallitus- kuin oppositiopuolueet, uudet hallitusjaot sekä hallituksen tärkeimmät uudistukset.
Kaikkien tiedossa on, että sote on myöhässä ja yhtään lisää ongelmia ei kaivata. Kun hallitus oli hetken kriisissä, oppositio paukutti henkseleitä minkä ehti. Suurimmat oppositiopuolueet halusivat uudet vaalit ja sote-valmistelun uuteen asentoon. Uusi vaihtoehto -ryhmän syntyminen pelasti hallituksen monilta ikäviltä seuraamuksilta ja näyttää siltä, että sote-valmistelun kone ei jättänyt yhtään työtahtia lyömättä. Valmistelijoiden sydämistä en tiedä.
Mutta pelastuiko sote? Tärkeintä on saada nyt maakuntien väliaikaishallinto pystyyn ja maakuntavaalit käytyä, jotta maakunnat pääsevät aloittamaan työnsä sote-järjestämisvastuun eteen mahdollisimman pian. Kaikki muu – valinnanvapauden lopullinen muoto, sote-keskusten palveluvalikoima, palvelujen integraatio – ovat ekstraa. Lakiesitykset hakevat paikkaansa valiokuntien lausuntojen jälkeen ja lait hyväksytään lopullisesti syksyllä.
Valiokunnat tosiaan tekivät työtään myös kriisin aikana, kuten sote-valiokunnan jäsen Arja Juvonen (ps) twiittasi: ”En ollut Uusi vaihtoehto ryhmän perustamiskokouksessa vaan valiokunnissa tekemässä työtäni.”
Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo totesi Hoiva&Terveyden haastattelussa, että valiokuntatyön painoarvo voi nyt kasvaa, koska hallitus kävi reunalla. Toivottavasti, sillä kritiikki valinnanvapausmallia vastaan on kasvanut mitä pidemmälle uudistus on edennyt.
Perustuslakivaliokunta ottaa kantaa ainakin yhtiöittämisen tarpeellisuuteen, sote-keskusten julkisen vallankäytön rajanvetoon ja palvelujen integraation toteutumiseen. Myös kansalaisten demokratiaa joudutaan punnitsemaan.
