Jos hallituksen sote-uudistus menee läpi, emme selviä ikääntyvän väestön silmäterveyden palveluhaasteesta

Sote-uudistuksen vaikutukset suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin, palveluiden saatavuuteen ja alueelliseen tasa-arvoon tulevat kestämään vuosikymmeniä. Siksi on tärkeää, että uudistus vastaa sille asetettuihin hallitusohjelmatavoitteisiin, pienentää kestävyysvajetta sekä ottaa huomioon palvelutuotantoon julkisella ja yksityisellä sektorilla tosiasiallisesti käytettävissä olevat henkilöresurssit ja tehdyt investoinnit.

Nyt näin ei ole – edes hallituksen ilmoittamien muutosten jälkeen. Esityksestä puuttuu edelleen keskeisiä keinoja yllä mainittuihin tavoitteisiin pääsemiseksi.

Suurin niistä liittyy julkisen tuotannon ensisijaisuuteen. Lakiluonnoksissa yritysten rooli on muutosten jälkeenkin nykyistä heikompi, eikä yrittäjien ja ammatinharjoittajien ole helppo päästä palveluntuottajiksi. Täydennetyssä esityksessä palvelusetelin käytön kerrotaan olevan sallittua. Tämä on hyvä, mutta palvelusetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttöön tulisi pikemminkin kannustaa ja lainsäädännön lisätä velvoitteita niiden käyttöön. Nyt tästä on vain viitteitä; silloin, kun oma kapasiteetti ei riitä.

Sote-kustannusten kasvun hillitseminen edellyttää, että palvelujen järjestäjillä on tarkka tieto siitä, mitä palveluja tarjotaan ja mitä niiden tuotanto maksaa. Tätä varten olisi luotava läpinäkyvä julkisten palvelujen kustannuslaskennan malli ja hyvinvointialueille velvoite noudattaa sitä.

Hallitus ei maininnut tällaisesta, päinvastoin – hallituksen mukaan hyvinvointialueet saavat aina lisärahoitusta neuvottelemalla. Tämä ei kannusta parempaan tuottavuuteen.

Mitä jos hallituksen esitys menee läpi tällaisena?

Silmäterveydenhuollossa esityksen läpimeno tarkoittaa sitä, että emme pysty vastaamaan ikääntyvän väestön palveluhaasteeseen. Kuten tiedämme, väestön ikärakenne on suuressa murroksessa. Seuraavan vuosikymmenen kuluessa väestön ikääntymisestä johtuvat silmäterveydenhuollon resurssiongelmat eskaloituvat. Puhutaan neljä- jopa kahdeksankertaisesta käyntimäärästä nykyiseen verrattuna, kun potilasmäärä tuplaantuu.

Väestön ikääntyminen paitsi kaksinkertaistaa kaihista, diabeettisista silmäsairauksista, glaukoomasta ja silmänpohjan ikärappeumista kärsivien potilaiden lukumäärän, myös pääosin näistä sairausryhmistä muulle terveydenhuollolle aiheutuvat, jo nyt vuosittain 1,7 miljardin euron suuruiset kustannukset.

Tarvittavat silmäterveydenhuollon palvelut voidaan turvata vain hyödyntämällä myös yritysten tarjoamia resursseja ja palveluita. Suomessa on valmis, lähes 700 toimipaikan optikkoliikeverkosto silmälääkärivastaanottoineen ja silmälaboratorioineen. Yrityksissä tapahtuva palvelutuotanto tulisi silmäterveydenhuollossa nivoa tiiviimmin osaksi julkista palvelukokonaisuutta. Sille pitäisi sote-uudistuksella luoda edellytykset.

Yksityisten palveluiden käyttäminen julkisen silmäterveydenhuollon osana on myös taloudellisesti järkevää. Tuoreiden laskelmien mukaan silmäterveydessä voitaisiin säästää jo nyt vuosittain yli 30 miljoonaa euroa yksityisiä palveluntuottajia hyödyntämällä.

Paljon jää eduskuntakäsittelyn varaan

Herättääksemme keskustelua lakiluonnoksen silmäterveydenhuollon puutteista julkaisimme alan sote-lausunnon ja yhteiskannanoton muiden järjestöjen kanssa. Nostamme kummassakin esiin sote-esityksen merkittävimmät kipukohdat, jotka tulisi korjata viimeistään eduskuntakäsittelyssä.

Pienistä ja myönteisistä korjausliikkeistä huolimatta sote-pakettiin kaivataan edelleen isoja muutoksia. Ilman niitä uudistusta ei kannata tehdä.

Kirjoittaja Panu Tast on Näkemisen ja silmäterveyden NÄE ry:n toimitusjohtaja.

Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry on Kaupan liiton ja Suomen Yrittäjien yhteinen toimialajärjestö. Se edustaa kattavasti optikko-, silmälääkäri- ja silmälaboratoriopalveluita tuottavia optikkoliikkeitä, alaa palvelevia valmistajia, maahantuojia, tukkukauppoja sekä henkilö- ja koulutusorganisaatioita. NÄE vastaa toimialan elinkeino-, terveys- ja koulutuspoliittisesta vaikuttamisesta.