Jukka Latvala: ”Maakuntien tilakeskus auttaa hyvinvointialueita palveluverkon suunnittelussa – Tarpeettomiksi jääville tiloille on etsittävä ratkaisuja”

Maakuntien tilakeskuksesta rakennetaan kiinteistö- ja tilahallinnon osaamiskeskusta valtionhallinnon ja hyvinvointialueiden kanssa. Tiloihin liittyvien tietojen ja selvityksien lisäksi se auttaa hyvinvointialueita myös kiinteistö- ja tilajohtamisessa. Se esimerkiksi tuottaa selvityksiä investointien taloudellisista vaikutuksista.

Maakuntien tilakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Latvala sanoo, että keskeistä on Modulo-tilatietopalvelun sisältämä tietokanta Suomen sote-rakennuksista, jonka päälle Maakuntien tilakeskus voi tarjota erilaisia kiinteistö- ja toimitilajohtamiseen liittyviä alalla olevia parhaita käytäntöjä.

Tulevaisuudessa hyvinvointialueen haasteena on suunnitella palveluverkko ja siinä Maakuntien tilakeskus voi olla apuna tilojen osalta.

– Yksi kiehtova ajatus on konseptoida erilaisia tiloja ja miettiä, miten toimitilojen muutokset vaikuttavat sosiaali- ja terveysalaan. Suomessa ei esimerkiksi liene kahta samanlaista leikkaussalia, vaan jokainen on omanlaisensa. Toimitilojen muutosten kustannukset tai hyödyt aiheutuvat juuri siitä, minkälaisia positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia sillä on sote-alan toimintaan kokonaisuutena, Latvala sanoo Hoiva ja Terveydelle.

Kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ja määrittelevät palvelustrategian, lähtee etenemään myös niiden kiinteistö- ja toimitilastrategia.

– Silloin mietitään tarkemmin, miten toimitiloja käytetään ja mitä hyvinvointialueen kannattaa omistaa. Olemme jo lähteneet työstämään näitä asioita, mitkä liittyvät hyvinvointialueiden palvelustrategiaan ja niiden kiinteistö- ja toimitilasuunnitteluun, Latvala sanoo.

Verkostossa käsitellään ajankohtaisia kipupisteitä

Maakuntien tilakeskus työskentelee hyvinvointialueiden kiinteistö- ja toimitilavalmistelijoista koostuvan verkoston kanssa. Sen tavoitteena on saada valmistelijat keskustelemaan, kehittämään ja jakamaan tietoa toimintamalleista ja parhaista käytännöistä. Verkosto on kokoontunut syksyn aikana Teamsissa ja kaikilta alueilta on edustus.

– Heidän kanssaan on käyty läpi alueiden sote- ja pela-uudistukseen liittyvien tilatietojen kokoamisen edistymistä. Verkostossa on nostettu kipukohtia esiin ja mietitty niihin ratkaisuja. Tuomme ajankohtaisia asioita mukaan keskusteluun. Valmistelijat ovat tulleet uusina henkilöinä uuteen tehtävään, ja he ovat nauttineet yhteisistä keskusteluista sekä parhaiden käytäntöjen ja tilatiedon jakamisesta, Latvala sanoo.

Kokouksissa on päästy myös konkretiaan.

– Vuokra-asetus lähti lausunnolle marraskuun lopussa. Kun vuokra-asetus hyväksytään keväällä eduskunnassa, osaamme sanoa, mitä se tarkoittaa vuokran laskennan näkökulmasta.

Verkostosta nousi tarve laatia yhteinen vuokrasopimusmalli kunnilta hyvinvointialueille siirtyviin kohteisiin. Tätä työtä Maakuntien tilakeskus tekee yhdessä Kuntaliiton kanssa. Vuokrasopimusmallin tarkoitus on helpottaa sopimusten laadintaa kuntien ja hyvinvointialueen välillä.

”Investointeja siirtyy tulevaisuuteen lieveilmiönä”

Yle uutiset kertoi maanantaina 13.12. kuntien ja hyvinvointialueiden intressiristiriidasta koskien sote-kiinteistöjen vuokrasopimuksia. Uudistukseen on sisäänrakennettu se, että vuokrasopimukset tehdään 3+1-mallilla, jossa hyvinvointialueella on kolmen vuoden lisäksi yhden vuoden optio.

– Tästä asiasta toki voidaan sopia toisinkin, mutta lyhyet vuokrasopimukset ovat hyvinvointialueiden toiminnan suunnittelun näkökulmasta hyviä. Kuntien näkökulmasta taas olisi parempi sopia pitkistä vuokrasopimuksista, jotta kunnat pystyisivät investoimaan.

Jukka Latvala vertaa uudistusta autokauppaan: Kun autoverotusta uudistetaan, toiset jäävät odottelemaan ja toiset haluavat kiihdyttää kauppaa.

– Vaikka sote-uudistus on pitkittynyt, monet edelleen empivät. Mittavia investointeja lyhyiden sopimusten varaan ei ole kuitenkaan järkevää eikä edes mahdollista tehdä. Lieveilmiönä on, että osa investoinneista siirtyy, mutta toisaalta samalla saadaan aikaa pohtia ”turhia” investointeja. Pitäisi investoida niihin tiloihin, joita tulevaisuudessa tosiasiassa käytetään.

 ”Monille tiloille on vaikea löytää uutta käyttötarkoitusta”

Maakuntien tilakeskuksella on tietoja myös kunnilta hyvinvointialueille siirtyvien sote-rakennusten kunnosta ja siitä, mitä se tarkoittaa tulevaisuuden korjauksia ajatellen.

– Korjausvelkaa on ja huoli investointien viivästymisestä on aiheellinen, hän sanoo.

Latvalan arvion mukaan noin 10–15 prosenttia sote-kiinteistöistä jää tarpeettomiksi ensimmäisinä vuosina. Osa vanhentuneista erikoiskäyttöön suunnitelluista tiloista, esimerkiksi vanha terveysasema, ei kovin helposti muunnu toisenlaiseen käyttöön.

– Siellä, missä tarvitaan tiloja, esimerkiksi kaupunkikeskuksissa, on investointipainetta saada lisää tiloja. Toisaalta monissa paikoissa tilojen käyttö vähenee tai tyhjenee ja näille rakennuksille on vaikea löytää uutta käyttötarkoitusta. Se on yhteiskunnallinen haaste, joka Suomen pitää ratkaista. Sote nostaa tämän asian pöydälle, mutta ongelma ei ole uudistuksen aiheuttama.

Kiinteistöjä tulee varmasti lähivuosina myyntiin, mutta ei ole helppoa keksiä, miten niitä voisi käyttää.

– Tämä vaatisi lisää yhteiskunnallista keskustelua. Jos asiaan löydetään järkevä ratkaisu, saavutetaan varmasti myös pitkän aikavälin säästöjä. Ei voida olettaa, että yksittäisellä kunnalla olisi mahdollista selvitä tilanteesta omin voimin.

kuva: Maakuntien tilakeskus

Edellinen artikkeliHUS ja Uudenmaan kunnat valmistelevat sopimuksia koronarokotuksista työterveys-yritysten kanssa
Seuraava artikkeliLehtileikkeet