Kannattaako kuntien nyt investoida sote-infraan?

Sairaalat ovat ympäri Suomea tiensä päässä ja korjauksen tarve on kova. Yliopistosairaalakaupungit ja suuret kasvukeskuskunnat voivat rauhassa investoida omiin sairaaloihinsa, koska niiden asema tulee säilymään sote-uudistuksen jälkeenkin. Mitä tapahtuu pienille aluesairaaloille esimerkiksi Varkaudessa, jossa Savon Sanomien (18.8.) mukaan on otettu nyt uuden sairaalan suunnittelussa pieni paussi. Yksi syy aikalisään ovat sote-aluelinjaukset, joita odotellaan.

Kun nyt rakennetaan sairaaloita, kenen maksettavaksi jäävät laskut? Kenelle siirtyvät omaisuusmassat? Tähän viime perjantaina julkaistu Tuomas Pöystin raportti ei ottanut kantaa. Raportti linjaa, että omaisuusjärjestelyt ovat hyvä tilaisuus järkeistää infraa. Tämä tarkoittanee suurempia yksiköitä.

Seiniä voidaan toki rakentaa ja rakennuksille löytyy tarvittaessa muutakin käyttöä. Vaikeampi asia ovat laitteet, joita sairaalat ympätään täyteen. Röntgenlaite on tarpeeton, jos potilaat ohjataan muualle.

Kuntia ja sairaanhoitopiirejä ei voi nyt estää rakentamasta tai peruskorjaamasta tilojaan. Voisiko sote-aluejaossa kuitenkin ottaa sote-infran kunnon jotenkin huomioon ja miettiä etäisyyksiä sen pohjalta? Nyt on vaarana, että jossain päin maata nyt tehdyt panostukset osoittautuvat viiden vuoden päästä turhiksi.