Kehitysvammaisten asumisen tulevaisuus – mikä muuttuu ja miten?

Tämän ajan tavoitteena on kehitysvammaisten asuminen entistä enemmän normaalissa asuntokannassa. Asuntoverkosto on käyttäjälähtöinen asumismalli, jossa asukkaalle voidaan tarjota enemmän vaihtoehtoisia ratkaisuja ja häntä voidaan samalla tukea eteenpäin asumisen polulla. Malli mahdollistaa myös valinnanvapauden sekä palvelujen räätälöinnin yksilöllisesti.

Palvelut ja sosiaaliset verkostot saavutettavissa

Asuntoverkosto on erityisryhmien asumisen malli, jossa alueelliseen verkostoon kootaan yhteen erilaisia asumismuotoja. Verkostoon voi kuulua sekä tehostetun asumisten ryhmäkoti että itsenäisemmän asumisen mahdollistavia asuntoryhmiä ja satelliittiasuntoja. Tukea ja ohjausta asukkaat saavat yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tukipiste tai ympärivuorokautisen asumisyksikön yhteydessä oleva asukastupa toimii yhteisenä kokoontumispaikkana, jossa voi tavata ohjaajia ja viettää aikaa asukaskavereiden kanssa. Asuntoverkostot sijaitsevat normaalissa asuntokannassa kerros- tai rivitaloissa alueilla, joissa palvelut kuten kauppa, kirjasto ja harrastusmahdollisuudet ovat hyvin saavutettavissa.

Polku kohti itsenäisempää asumista ja unelmien toteutumista

Erilaisten asumismuotojen yhdistäminen alueelliseen asuntoverkostoon mahdollistaa asukkaan etenemisen kohti itsenäisempää asumista. Yksilölliset tarpeet huomioidaan tuen määrässä, samalla asukkaita rohkaistaan asumisen polulla vaiheittain kohti kevyempää tukea. Mikäli asukas tarvitsee ympärivuorokautista huolenpitoa, on hänellä siihen mahdollisuus. Unelmana on usein kuitenkin oma koti, jonka merkkejä ovat ryhmäkodissakin oma ovi, oma postilaatikko ja ovikello. Merkitystä voi olla silläkin, avautuuko oma ovi yhteisiin tiloihin vai suoraan rappukäytävään. Asteittain ja muuttovalmennusta hyödyntäen asukas voi edetä mahdollisuuksien mukaan jopa satelliittiasumiseen, jolloin asukas asuu itsenäisesti omassa kodissaan ja hyödyntää lähialueella toimivaa tukipistettä ja ohjaajien tukea vain hankalimmissa arjen tilanteissa.

Oppia meiltä ja muualta

Vuonna 2010 käynnistynyt kehitysvammaisten asumisohjelma Kehas on kerännyt valtakunnallisesti yhteen hyviä esimerkkejä, joissa korostuu osallisuuden, räätälöinnin ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisen merkitys kehitysvammaisten asumisen toteutuksessa. Mallia voidaan ottaa myös ulkomailta; Iso-Britannia on edelläkävijä yksilöllisen asumisen kehittämisessä sekä henkilökohtaisen budjetoinnin hyödyntämisessä. Jotain opittavaa voisi olla myös brittiläisestä kulttuurista, jossa koko asukkaan verkosto – perhe ja vapaaehtoistyö mukaan lukien – on vahvasti tukemassa asukasta. Soten ja valinnanvapauden myötä lähipiirin merkitys korostuu meilläkin entisestään, kun esimerkiksi kehitysvammainen henkilö saattaa tarvita vahvistusta valinnoilleen.

Parhaimmillaan asiakkaan tuki ja palvelut suunnitellaan ja räätälöidään asiakkaan ja hänen läpipiirinsä, kuntien asiakasohjauksen ja palveluntuottajien yhteistyönä. Tavoitteena on joustavuus ja juuri oikea tuen taso, ei yli- eikä alipalvelu. Kehitysvammaisten asumisen järjestäminen tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi on haaste, mutta luo myös upeita mahdollisuuksia kehitysvammaisten omannäköisen elämän toteuttamiseen.

Kirjoittaja Jaana Laaksonen toimii Rinnekoti-Säätiössä asiakkuusjohtajana.

Rinnekoti