Kohti valinnan vapautta

Hallituksen ja opposition yhteinen sote -ratkaisu tuli lopulta yllättäen. Politiikassa joskus asiat selkiintyvät vasta mentyään todella sekaisin. Nyt kerrottu uudistus on merkittävä avaus, jossa toteutuu koko uudistuksen tärkein asia: integraatio. Valmisteluun tulevassa mallissa integroidaan yhtäältä erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto ja toisaalta sosiaali- ja terveyspalvelut.

Radikaalilla uudistuksella Suomi ottaa loikan kansainväliseen kärkeen. Integraation merkitys ymmärretään hyvin muuallakin, etenemistä on tapahtunut nimenomaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Suomalainen edistysaskel otetaan siinä, että mukaan tulevat myös sosiaalipalvelut.

Hallituskin toteaa kannanotossaan, että yhtä aikaa uudistuksen loppuun viemisen kanssa on nyt pohdittava rahoituskysymyksiä. Puoluejohtajien tiedotteessa todetaan, että järjestely on malliltaan kuntayhtymä, jonka rahoitus hoidettaisiin kuntapohjaisesti.

Tästä syntyy uudistuksen yksi vaikeus. Maantieteellisesti laajojen alueiden pienemmillä kunnilla voi usko loppua siihen, että ne saisivat muuta kuin laskujen maksajan roolin. Järjestelmän legitimiteetti voi vaarantua.

Tiedotustilaisuudessa moni puoluejohtaja otti kantaa yksikanavaisen rahoituksen puolesta. Tämä onkin varmasti vahvasti esillä lähiviikkojen ja kuukausien aikana. Osaoptimoinnin aiheuttamiin ongelmiin olisi mahdollista puuttua ilman monikanavaisuuden purkuakin.

Yhden tien uudistus kuitenkin aukaisee, ja se on tie kohti Ruotsin mallin mukaista valinnan vapautta. Nykyinen rakenne olisi sen toteuttamiseen liian heikko. Nyt se on mahdollista toteuttaa niin, että mukana ovat terveyspalveluiden lisäksi myös sosiaalipalvelut.

Näin voidaan välttää myös ne ongelmat, jotka ovat syntyneet EU:n potilasdirektiivin implementoinnissa, kun valinnan vapaus on jätetty koskemaan vain julkisen puolen terveydenhuoltoa.