Koronaepidemia ajanut yliopistolliset shp:t taloudellisesti ahtaalle – ”Tilanne on erittäin vakava”

Yliopistolliset sairaanhoitopiirit arvioivat koronavirusepidemian aiheuttaman poikkeustilan johtavan 395 miljoonan euron ylimääräiseen alijäämään.

– Tilanne on erittäin vakava, VSSHP:n talousjohtaja Arja Pesonen sanoo Hoivalle ja Terveydelle.

– Valmiustila on tarkoittanut varallaoloa ja kun koronapotilaita ei ole ollut ennustettua määrää, on kapasiteetti ollut alikäytössä. Seurauksena on ollut välitön alijäämä ja vakavat talousongelmat, Pesonen sanoo.

VSSHP kertoi tällä viikolla valmistautuvansa taloustilanteen heikkenemiseen, ja kertoi myös yt-neuvotteluiden mahdollisuudesta. Lue lisää täältä.

HUS, VSSHP, PSHP, PPSHP ja PSSHP ovat yhdessä ottaneet kantaa epidemian aiheuttamien kulujen korvaamiseksi. Koska kyse on keskeisesti kansallisesta kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvästä epidemianhoidon strategiasta, tulisi sairaanhoitopiireille kohdistaa välitöntä suoraa taloudellista tukea varautumiskustannuksina syntyvien alijäämien kattamiseksi sekä akuutin kassakriisin helpottamiseksi.

HUS:n alijäämän arvioidaan olevan 180 miljoonaa euroa, PSHP:n 60 miljoonaa, PSSHP:n 45 miljoonaa, PPSHP:n 50 miljoonaa ja VSSHP:n 60,2 miljoonaa.

“Valtion toimenpiteiden seurauksena tarvitaan nyt valtion rahoitusta”

Jokaisessa sairaanhoitopiirissä on tehty mittavia muutoksia koronavirusepidemiaan varautumisen vuoksi. Suomessa rajoitustoimet ovat kuitenkin purreet niin hyvin, että sairaalahoidossa on ollut ennakoitua vähemmän potilaita.

Lisäksi kiireettömästä hoidosta luopuminen on aiheuttanut sairaanhoitopiirien kassaan vajausta.

Yliopistosairaalat arvioivat, että valmiustason nosto kiireetöntä toimintaa voimakkaasti supistamalla aiheuttaa merkittävästi suuremman taloudellisen vaikutuksen kuin mitä koronapotilaiden välittömästä sairaalahoidosta aiheutuu kustannuksia.

– Valtion toimenpiteiden seurauksena tarvitaan nyt valtion rahoitusta, Pesonen sanoo.

– Myös kunnilla on kriittinen tilanne, kun verotulopohja on pudonnut, hän lisää.

Arvioon alijäämästä ei sisälly todennäköisesti poikkeusolojen jälkeen tarvittavia jononpurkukustannuksia tai kansanterveydelle poikkeusoloista aiheutuvaa terveyspalvelujen tarpeen kasvua. On hyvin todennäköistä, että kun poikkeusoloista luovutaan, terveyspalvelut kuormittuvat nyt diagnosoimatta jäävistä tapauksista ainakin hetkellisesti.

– Jos ajatellaan, että tilanne normalisoituu loppuvuotta kohden, niin väistämättä silloin jonkin verran tulee kuormitusta terveydenhuoltoon. Lisäksi jos hoitoonhakeutuminen pitkittyy, voi tilanne monella pahentua ja mikä tarkoittaa myöhemmässä vaiheessa vaativampaa hoitoa, mikä lisää kustannuksia, Pesonen sanoo.