Työaikalaki on tuonut muutoksia työn suunnitteluun, mutta lääkärityö ei ole pysynyt perässä. Työn suunnittelu on hajautettu niin moneen eri järjestelmään, että työn kokonaiskuvan ja työaikalain vaatimusten seuraaminen on haastavaa – usein jopa mahdotonta.

 

Työtä suunnitellaan yhtäaikaisesti 3–4 järjestelmässä

“Meidän poolissamme on kymmeniä lääkäreitä, ja aina joku unohtaa merkata jotain jonnekin, mistä seuraa sekaannus. Työvuorolistoja on Exceleinä intranetissä lukuisia, ja poissaololistakin erikseen useammassa eri paikassa. Itse koostan työvuorolistani aina kuun lopussa seitsemästä eri Excelistä.”

Näin eräs lääkäri kuvaa vuorojaan ja niiden suunnittelua.

Kyse ei ikävä kyllä ole vain yhdestä kokemuksesta, sillä lääkäreiden työtä suunnitellaan tyypillisesti jopa 3–4 eri järjestelmässä yhtäaikaisesti: keikkakalenteri, päivystyksen suunnittelu ja virka-aika tehdään yleensä kaikki omissa järjestelmissään. Työtä tekevällä lääkärillä ei siis ole kokonaisnäkyvyyttä päivän sijoituksista, päivystyksistä ja vastuista.

Haastetta lisää se, että lääkäreiden työtä suunnittelee useampi eri henkilö.

– Tyypillisesti päivystykset suunnittelee asiantuntijalääkäri ja yksikön toimintaa suunnittelee yksikön ylilääkäri. Usean järjestelmän keskellä heillä ei ole riittävää näkyvyyttä muiden tekemiin suunnitelmiin, kertoo työvoiman hallinnan asiantuntija Pirjo Ketola.

Työaikalain vaatiman kokonaistyöajan seuranta ja lepoaikojen toteutuminen tarkoittaa siis sitä, että hallinnollinen työ vie suunnittelijoilta runsaasti aikaa.

Yhteinen, reaaliaikainen lennonjohtonäkymä alkaa olla välttämätön

Yllä mainittuihin haasteisiin on vain yksi järkevä ratkaisu: työn suunnittelun tuominen yhteen näkymään, josta näkyy paitsi koko yksikön toiminta, myös yksittäisen lääkärin vuorojen kokonaisuus.

Tällöin päivän sijoitus-, päivystys- ja vastuutehtävät on nähtävissä yhdellä silmäyksellä. Samalla tehtävien, sijoitusten ja päivystysten suunnittelu helpottuu, kun työn suunnittelijoilla on yhteinen, reaaliaikainen “lennonjohtonäkymä” yksikön tilanteeseen.

– Parhaassa tapauksessa järjestelmä valvoo työaikalain asettamia ylityöhön ja lepoaikaan liittyviä rajoja, jolloin ihmissilmien ei tarvitse yrittää havaita poikkeamia itse, Ketola huomauttaa.

Näin kyetään valvomaan työaikalain vaatimuksia, ja reagoimaan ja vaikuttamaan ajoissa yksikön vaihtuviin tilanteisiin.

Työvoimanhallintajärjestelmä Visma Numero on rakennettu ratkomaan lääkärisuunnittelun ongelmat

Visma Numeron on suunniteltu ratkomaan nämä haasteet. Se tuo keikkakalenterin, päivystysten suunnittelun ja virka-ajan yhteen näkymään. Näin suunnittelusta tulee läpinäkyvää ja käytettävissä olevat resurssit ovat kaikkien nähtävissä reaaliaikaisesti.

Samalla se automatisoi kokonaistyöajan seurannan ja lepoaikojen valvonnan.

Tutustu Numeroniin tarkemmin, ja lataa opas avuksi lääkärisuunnitteluun

Edellinen artikkeliLehtileikkeet: Veikkaus-tappiot osumassa asunnottomiin ja mielenterveystyöhön
Seuraava artikkeliLänsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle valittiin ensimmäiset valmistelujohtajat