Perusturvakuntayhtymä Karviaisessa havaittiin, että tarjotut palvelut eivät kohtaa nuorta tai perhettä oikeaan aikaan tai oikealla tavalla. Siksi se lähti pohtimaan Karkkilan ja Vihdin kanssa, tarvitsevatko perheet tukea aiemmin.
Karviaisissa lähdettiin tarkastelemaan SIB-mallin mahdollisuuksia parantaa vanhempien saamaa tukea ja vähentää lastensuojelun kustannuksia. Lapset SIB (Social Impact Bond) on vaikuttavuusinvestoinnin muoto, jolla halutaan ennaltaehkäistä syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja perheiden ongelmia.
– Ajattelimme, että meidän täytyy kiinnittää huomio jo lasten odotusvaiheeseen ja neuvoloiden toimintaan. Neuvolan työntekijät voivat nähdä riskitekijöitä lasten odotusvaiheessa, jotka saattavat kumuloitua myöhemmin, sanoo palvelupäällikkö Kirsi Hatanpää perusturvakuntayhtymä Karviaisesta Hoiva ja Terveyden haastattelussa.
Neuvolassa vanhemmilta kysytään riskitekijöitä, esimerkiksi omia haasteellisia lapsuudenkokemuksia, jotka liittyvät ylisukupolvisuuden riskeihin. Haasteellisia ovat myös lapsen heikot vuorovaikutustaidot varhaisessa vaiheessa, vanhempien heikot tukiverkot, riitaisa ero, mielenterveysongelmat, vanhempien oma sijaishuollon asiakkuus ja pitkäaikaistyöttömyys. Näistä riskitekijöistä on paljon tutkimustietoa, mutta niistä ei saada riittävästi koppia palveluissa tarpeeksi aikaisessa vaiheessa.
– Mietimme, miten saamme lasta odottavia perheitä sellaisiin tuen muotoihin, joissa vähennetään näiden riskitekijöiden osuutta. Neuvola on otollinen hetki vanhemmille lähteä tähän hankkeeseen, ja terveydenhoitajat ovat vieneet uusia toimintamalleja innostuneesti eteenpäin, Hatanpää sanoo.
Miten autetaan vaikuttavuusinvestoinnilla?
Vaikuttavuusinvestoinnilla halutaan korjata palvelujärjestelmän ongelmia. Sitä, että lapsi ei saa niitä palveluita, joita hän tarvitsee. Jonot voivat olla pitkät tai palvelua ei ole tarjolla kunnassa ollenkaan.
– Kunnan palvelut ovat ensisijaisia, mutta rahaston avulla lapsi tai nuori saa sellaista palvelua, jota hän ei muuten saisi. Tarkoituksena on antaa palveluita oikeaan aikaan ja tähdätä nimenomaan vaikuttavaan palveluun, sanoo hankepäällikkö Riikka Westman Lastensuojelun Keskusliitosta.
Koska kyse on ennaltaehkäisystä, on haastavaa asettaa mittareita. Tarkastelun kohteeksi on otettu avohuollon ja sijaishuollon kustannusten vähentäminen, joita esimerkiksi Karviainen perusturvakuntayhtymässä tarkastellaan vuosittain vuoteen 2031 saakka.
– Ajatellaan, mikä on oletus siitä, jos tietyillä riskitekijöillä (mainittu jutun alussa) olevaa lasta ei autettaisi nyt. Tiedämme myös sen, mitä se maksaa, jos näihin riskitekijöihin ei puututa ajoissa. Jos lasta ei tueta, tarvitaan tietty määrä palveluita myöhemmässä vaiheessa, Westman sanoo.
Näitä tutkimuksia on käytetty myös SIB-mallin kehittämisessä.
– Tavoittelemme Karviaisissa myös sitä, että vanhempi työllistyy ja hankkii koulutuksen.
”Tulevaisuudessa ostetaan vaikutuksia”
Lapset SIB -rahastoon on sijoitettu viisi miljoonaa euroa ensimmäisellä kierroksella. Sijoittajat ovat yrityksiä, järjestöjä ja ammattilaisia, jotka haluavat isompaa muutosta lasten ja perheiden tilanteeseen. Kun tavoitteet saavutetaan ja esimerkiksi lastensuojelupalveluiden käyttö vähenee, kunta tai kaupunki palauttaa osan säästöistä rahastoon. Tavoitteena on, että sijoittajat saavat viiden prosentin tuoton sijoitukselleen.
SIB-malli toimii seitsemässä kunnassa ja hankkeita on kahdeksan.
– Tämä vaatii uutta ajattelutapaa johdolta, päättäjiltä ja työntekijöiltä asiakasohjauksessa. Vaikuttavuuden pohtiminen on uutta sosiaalialalla. Tämä on jatkuvaa palvelumuotoilua ja uudenlaisen ajattelutavan muistuttamista, Westman kuvaa.
Hän sanoo SIB-mallin herättelevän kohti sitä, että tulevaisuudessa julkinen sektori voi ostaa vaikutuksia ja SIB on ensimmäinen malli siihen suuntaan.
Westmanin mukaan hanke auttaa perheen muitakin lapsia eikä ainoastaan niitä, jotka ovat mukana ohjelmassa. SIB-ohjelmissa on mukana noin 270 lasta ja nuorta, mutta ohjelmilla on vaikutusta noin 450 lapseen. Tavoitteena on auttaa ohjelman kautta noin tuhatta lasta ja nuorta.
– Jokaisessa SIB-kunnassa on omat vaikuttavuustavoitteet sekä mittarit, mutta päätavoite kaikissa on syrjäytymisen ehkäiseminen – antaa lapsille ja nuorille edellytykset hyvään elämään. Jos nähdään, että vaikutuksia ei synny, muutetaan palveluita. Jos tällä pystymme ehkäisemään syrjäytymistä ja saavuttamaan vaikuttavuutta, on se huippujuttu.
Lisätietoa: lapsetsib.fi, tem.fi
kuva: Shutterstock
