Lehtileikkeet

    Itä-Savo: Sosteri ja Essote valmistelevat yhteistyössä liikelaitosta

    Länsi-Pohja ja Itä-Savo ovat ainoat omaa maakuntaa vaille jäävät sairaanhoitopiirit, mutta Savossa keskussairaalapalveluja ei olla yksityistämässä, kuten Kemi-Tornio-alueella. Yhtiöittämisvaihtoehto selvitettiin pari vuotta sitten, mutta siitä luovuttiin muun muassa henkilökunnan vastustuksen vuoksi. Etelä-Savon maakunnan sairaanhoitopiirit Sosteri ja Essote päättivät vuosi sitten turvata Savonlinnan ja Mikkelin sairaaloiden palvelut ja molempien päivystyksen keskinäisellä yhteistyöllä.

    Yhteistapaamisessaan Savonlinnassa tiistaina sairaanhoitopiirit sopivat, että Sosterin johtaja Panu Peitsaro ja Essoten johtaja Risto Kortelainen ryhtyvät omien toimiensa ohella muutosjohtajiksi ensi vuoden alussa. Peitsaro johtaa Essoten ja Sosterin yhdistävän liikelaitoksen ja muun julkisen sote-tuotannon valmistelua. Kortelainen on valmisteluvastuussa koko sote-järjestämisen kokonaisuudesta. Essote ja Sosteri ovat jo perustaneet yhteisen kirurgian ylilääkärin viran, johon valittava henkilö tulee koordinoimaan leikkaustoimintaa kahdessa keskussairaalassa. Liikelaitoksen toiminta suunnitellaan niin, että se vastaa heinäkuussa 2018 voimaan tulevaan keskittämisasetukseen.

    Yle: Ministeriölähde: Länsi-Pohjan terveydenhoidon kallis ulkoistaminen veisi muun Lapin sote-rahat

    Kemin ja Tornion seudun terveydenhuollon ulkoistaminen Mehiläisen valtaosin omistamalle yritykselle voisi velkaannuttaa tulevan Lapin maakunnan. Länsi-Pohjan terveydenhoidon ulkoistaminen voi vaarantaa muun Lapin sosiaali- ja terveydenhoidon rahoittamisen. Näin kertovat Ylelle puhunut hallituslähde ja korkea-arvoinen virkamieslähde.

    Länsi-Pohjan neljä kuntaa ja terveysalan yritys Mehiläinen ovat perustamassa yritystä, joka ottaisi hoitaakseen Länsi-Pohjan keskussairaalan ja perusterveydenhoitoa. Vuosisopimuksen arvo olisi 74 miljoonaa euroa. Mehiläinen omistaisi yhteisyrityksestä 81 prosenttia ja kunnat loput 19 prosenttia. Sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu.

    Yritys nielisi leijonanosan tulevan maakunnan soterahoista. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan kehysbudjettia vuosiksi 2019–2022. Sitä varten ministeriö hahmottelee, kuinka paljon rahaa uudet maakunnat saisivat käyttöönsä sosiaali- ja terveydenhoidon järjestämistä varten. Arviot Lapin tulevan budjetin koosta eivät ole vielä julkisia, mutta ministeriöstä kerrotaan, että raha ei riittäisi sekä Mehiläisen kanssa tehdyn sopimuksen jatkamiseen että muun maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin, ja ministeriö pitää Mehiläisen kanssa laadittua sopimus kalliina.

    – Se vaarantaa Lapin palvelut, niin voi sanoa, Ylen haastattelema ministeriölähde sanoo.

    Sopimuksen purkaminen olisi niin ikään kallista – sosiaali- ja terveysministeri Annika Saarikon mukaan sopimuksesta eroon pääseminen maksaisi tulevalle Lapin maakunnalle 100 miljoonaa euroa.

    Koska irtisanominen olisi kallista, Lapin olisi yritettävä hyödyntää Mehiläisen kanssa tehtävää sopimusta mahdollisimman tehokkaasti. Mahdollista olisi, että leikkauksia saattaisikin siirtyä Rovaniemeltä Kemiin – ei päinvastoin, kuten hallitus on sopinut päättäessään

    Ministeriölähde arvioi Ylelle, että tuleva maakunta joutuisi todennäköisesti ottamaan velkaa, jotta se pystyy järjestämään terveyspalvelunsa Mehiläisen kanssa tehdyn sopimuksen voimassa ollessa. Toisaalta se joutuisi ottamaan velkaa myös sopimuksesta eroon pääsemiseksi. Maakunnat eivät kuitenkaan voi velkaantua holtittomasti.

    – Lappi joutuu taiteilemaan, miten se tulee toimeen jos irtisanoo sopimuksen tai ei irtisano, ministeriöstä arvioidaan.

    Maakunta, joka ei pysty takaamaan peruspalveluita, ei voisi jatkaa toimintaansa. Ääritapauksessa se voisi joutua jopa yhdistettäväksi eteläiseen naapuriinsa Pohjois-Pohjanmaahan.

    – Se olisi vihoviimeinen keino, virkamieslähde sanoo.

    Aluehallintovirasto on jo tutkimassa kuntien ja Mehiläisen tekemää sopimusta. Hallitus on ilmoittanut, että se kiristää niin sanottua rajoittamislakia, jotta Länsi-Pohjan ulkoistuksen tapaisia hankkeita ei toteutettaisi. Jos joku valittaa ulkoistuspäätöksestä ja viivyttää sopimuksen voimaantuloa, ulkoistus todennäköisesti jumiutuu rajoittamislain kiristettyihin pykäliin.