Lehtileikkeet

    Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallitus äänesti niukasti sote-ulkoistuksen hankintasopimuksen etenemisen puolesta

    Perjantaina Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallitus käsitteli kuntayhtymän yhteisyrityksen hankintasopimusta. Päätös asian etenemisestä syntyi äänestyksen jälkeen äänin 3-2. Hallituksen jäsenistä Outi Keinänen, Ritva Sonntag ja Martti Ruotsalainen olivat hankintapäätöksen teon kannalla, mutta Eero Ylimartimo ja Marjo Muhonen olisivat halunneet jatkaa valmisteluja Heidän kahden lisäksi myös asian esittelijä, sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi jätti päätökseen eriävän mielipiteensä. Sairaanhoitopiiri pyrkii saamaan hankintasopimuksen valmiiksi ennen vuodenvaihdetta, jolloin hallituksen rajoituslain tiukennuksia saattaa olla tulossa.

    Luosujärven mielipiteeseen on useita syitä: Simo ja Keminmaa tekivät erilaisen päätöksen valtuustossa, kuin neuvottelumenettelyssä on ollut esillä. Lisäksi sopimuksen pohjaluvut ovat 2016 euromääriltään väärät, ja tästä aiheutuu tilaajalle sopimusaikana yli 10 miljoonan euron ylimääräinen kustannus. Myös turvallisuussopimus on tekemättä, vaikka sen pitää hankintailmoituksen mukaan olla tehtynä ennen hankintapäätöksen tekoa.

    HS: Päivi Nerg vahvoilla alivaltiosihteeriksi

    Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg, 59, on HS:n tietojen mukaan määrä nimittää ensi torstaina valtiovarainministeriön uudeksi hallintopolitiikan alivaltiosihteeriksi viideksi vuodeksi. Hän seuraisi tehtävässä Tuomas Pöystiä, joka aloittaa uutena oikeuskanslerina ensi vuoden alussa. Nerg on työskennellyt sisäministeriön kansliapäällikkönä vuodesta 2012, ja tehtävä päättyy vuoden 2019 syyskuun lopussa. Alivaltiosihteerin toimenkuvaan kuuluu maakunta- ja sote-uudistuksen johtaminen sekä julkisen hallinnon digitalisaation vetovastuu. Hallintopolitiikan alivaltiosihteerin virkaa on hakenut kymmenen ehdokasta.

    Mielenterveysbarometri: Työura voi jatkua mielenterveysongelmista huolimatta

    Työpaikoilla halutaan tukea mielenterveysongelmia kohdanneiden työntekijöiden työkykyä, toteaa selvä enemmistö Mielenterveysbarometrin vastaajista. Kuitenkin vain puolella työpaikoista käytännön toimia on toteutettu. Mielenterveyden keskusliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön maanantaina julkistama Mielenterveysbarometri avaa valtakunnallisen mielenterveysviikon.

    Toisaalta vastaajat kertoivat, ettei työpaikalla välttämättä haluta kertoa mielenterveysongelmista.

    Työelämässä tietoa mielenterveysongelmista voi johtaa työpaikan, aseman tai arvostuksen menetykseen. Kuntoutujista 39 % oli sitä mieltä, että psyykkisen sairauden vuoksi joutuu leimatuksi. Mielenterveysammattilaisista tätä mieltä oli peräti 69 %. Väestöstä lähes viidennes pelkää mielenterveyskuntoutujia. Erittäin suuri enemmistö uskoo, että lääkkeiden, psykoterapian ja muun tuen avulla mielenterveysongelmia kohdannut voi elää normaalia elämää. Samoin valtaosan mielestä mielenterveyden järkkymisestä ei tarvitse syyttää itseään.

    MTV: Sote-kustannusarviossa jopa 2 miljardia liian vähän

    Sote-professorit arvioivat, että 6 miljardin arvioituihin kustannuksiin tulee lisäkustannuksia noin 2 miljardia. Tämä siksi, että hallituksen arviossa ei ole toistaiseksi huomioitu sitä, että Kela-korvauksista ollaan luopumassa. Jatkossa asiakasmaksun on tarkoitus olla kaikille sama – olipa palvelu julkisen tai yksityisen antama. Ministeriön johdossa myönnetään, että virallinen arvio tulee todennäköisesti vielä nousemaan. Professori Juhani Lehdon mukaan tämä yhdessä kysynnän kasvun kanssa tarkoittaisi sote-markkinaa, joka on liki kaksi miljardia enemmän kuin ministeriön arvioima liki 6 miljardia euroa.

    HS: Professori Jussi Huttusen mukaan sote-uudistus on täynnä sudenkuoppia

    Kansanterveyslaitoksen entinen pääjohtaja, professori Jussi Huttunen, pitää sote-uudistuksen suurimpina riskeinä verorahojen hassausta, pompottelun lisääntymistä ja maailman parhaan erikoissairaanhoidon romuttumista, eikä tiedä, miten valinnanvapausjärjestelmä tulee toimimaan. Huttunen on STM:n asiantuntijaryhmän jäsen ja ollut mukana sote-uudistuksessa vuodesta 2002 lähtien eri rooleissa. Hän pitää uudistusprosessia monimutkaisena ja kertoo monien asiantuntijoiden kokeneen, että heidän näkemyksensä on sivuutettu. Huttunen näkee kuitenkin maakuntauudistuksen tarpeellisena sekä sen, että pikkukunnat eivät enää itse vastaa sosiaali- ja terveydenhuollostaan. Myös tietojärjestelmät pitää uudistaa ja sairaaloiden välille saada selkeä työnjako eri leikkausten hoitamisesta.

    IS Pääkirjoitus: Hallituspuolueiden rypeminen sote-liemessä nostaa demareita

    Puolueiden kannatusmittauksessa kokoomus on edelleen suosituin puolue 21,4 prosentin kannatuksellaan. Sdp (19,0 %) pitää nyt entistä vankemmin kakkospaikkaa hallussaan, kolmantena on vihreät (15,7%) ja neljäntenä keskusta (15,1%). Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinteelle Sdp:n nouseva kannatus on tietenkin helpotus. Hallituspuolueiden sote-kinastelu ja maakuntamallin vatkaus alkavat ilmeisesti riittää myös kokoomuksen kannattajille: kokoomuksen kannatus notkahti alaspäin. Keskusta on ollut nyrkkeilytermein kanveesissa jo pitkään. Vihreiden nousukin on taittunut. Gallupluvut kertovat, että puolueiden menestykseen vaikuttavat edelleen puolueiden ja puheenjohtajien päivän kunto. Hallituspuolueet puolestaan rypevät keskenään sote-liemessä niin pahasti, että ihmisten arkeen kosketuksensa menettänyt valtionhoitajapuolue Sdp alkaa vaikuttaa jopa raikkaalta vaihtoehdolta.

    Valtiosihteeri Martti Hetemäki kommentoi Lasse Lehtisen kirjoitusta

    Lue Hetemäen kommentit Lasse Lehtisen Uudessa Suomessa esittämiin tulkintoihin muun muassa Hetemäen esittämiin laskelmista.