DVD-soittimeni hajosi. Uusi masiina on hämmentävä moniviihdekeskus, joka avaa virtuaalisia maailmoja. Kuinka helppoa ja kätevää kaikki onkaan, kun sen osaa.
Terveysteknologian kehittyminen luo vastaavan tilanteen sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleville. Potentiaali saadaan hyödynnettyä, kun ratkaisuita käyttävillä ihmisillä on riittävä tieto ja osaaminen. Tällöin terveysteknologia auttaa rakentamaan inhimillistä ja silti kustannuksiltaan kestävää hoitoa.
Osaaminen on myös turvallisuuskysymys. DVD-soittimella ei saa aikaan isoja henkilövahinkoja. Terveydenhuollon laitteissa, tarvikkeissa ja in vitro -diagnostiikassa kyse on ihmishengistä.
Valviran mukaan suurin yksittäinen vaaratilanteiden syy johtuu käyttövirheistä. Olen samaa mieltä: innovatiivisten kokeilujen ja puuhasteluiden aika on ohi. Hyvin suunniteltujen, protokollan mukaisten tutkimusten ja laitteiden on täytettävä turvallisuuteen ja suorituskykyyn liittyvät vaatimukset. Aivan samalla tavalla käytön on oltava asiantuntevaa ja luotettavaa. Käyttövirheistä johtuvia vaaratilanteita voidaan ennaltaehkäistä ja estää nimenomaan ammattihenkilökunnan koulutusta lisäämällä.
Terveysteknologian kehittyessä ja lisääntyessä siihen liittyvä koulutus, käyttöopastus, palvelut ja tiedonkulku nousevat entistä merkittävämpään rooliin. Tämä on vaatimus ratkaisujen täysimääräiselle hyödyntämiselle ja henkilöturvallisuudelle.
Teistä lukijoista moni työskentelee terveydenhuollon johtotehtävissä. Resurssit ovat vähissä ja asiat pitää tehdä tehokkaasti. Resurssipaineidenkin alla pitäisi muistaa, että arvon tuottaminen on itseasiassa hukan poistoa olennaisempaa. Jos aikaa allokoidaan koulutukseen ja muuhun osaamisen lisäämiseen, tuottaa se pitkässä juoksussa enemmän hyötyä ja säästöjä sekä lisää turvallisuutta.
Koulutus ja osaaminen nousivat esiin myös tapaamisessa yliopistosairaala-alueiden hankinta- ja logistiikkajohdon kanssa. Keskustelimme siitä, miten terveysteknologian hankintoja suunniteltaessa ja toteutettaessa olisi varattava riittävästi aikaa käyttöönottoon ja koulutukseen sekä kuultava käyttäjiä jo ennen päätöstä.
Tarvitsemme hyvän markkinavuoropuhelun mallin, jossa yritykset, käyttäjät ja hankintatoimi yhdessä miettivät parhaan ratkaisun ja siihen liittyvät osaamis-, aika- ja palvelutarpeet. Tätä mallia tulemme yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kehittämään ensi vuoden aikana.
Uskon ylipäänsä yhteistyön tuomaan hyötyyn. Pyörää ei kannata yrittää keksiä uudestaan. Eikä varsinkaan yksin.
Terveysteknologiayritykset haluavat edistää ratkaisuidensa turvallista ja asiantuntevaa sekä monipuolista käyttöä. Samasta syystä niistä valtaosa tarjoaa myös koulutusta, tietoa ja tukee lääkäreiden ja hoitajien osaamisen lisäämistä eri tavoin. Public-private-yhteistyö on ollut turhankin vähäistä, mutta tarve sille kasvaa koko ajan.
Pelisääntöjen on syytä olla selkeät yhteistyön osalta. Sailab – MedTech Finland ry on päivittänyt Terveysteknologian ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön eettisen ohjeen. Ohjeen tarkoitus on lisätä entisestään asiantuntijuuden, osaamisen ja koulutuksen osalta yhteistyötä ja edistää näihin liittyviä hyviä käytäntöjä. Mikäli yhdistyksen kokous sen joulukuussa hyväksyy, astuu eettinen ohje voimaan velvoittavana ja julkaistaan www.sailab.fi sivustolla joulukuussa.
Osaamista ja koulutusta tarvittiin masiinan osaltakin. Onneksi kotona asuu pari diginatiivia, jotka käyttökouluttivat hiukan pölyttyneen äitinsä. Muuten jättäisin käyttämättä masiinan mahdollisuudet, jotka itseasiassa ovat huikeita, kustannusvaikuttavia, laadukkaita ja vapauttavat resursseja – muun muassa hyllytilaa.
Terveysteknologiaterveisin, terveemmän elämän puolesta!
Kirjoittaja Laura Simik on Sailab – MedTech Finland ry:n toimitusjohtaja.
