Meillä ei ole varaa jättää digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntämättä

Pieni osa kansalaisista kuluttaa suurimman osan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Väestön ikääntyessä palvelutarve uhkaa kasvaa entisestään. Miten voimme varmistaa sen, että kattavia ja laadukkaita sote-palveluita on tarjolla jatkossakin vaarantamatta yhteiskuntamme kantokykyä?

Vastaus löytyy etenkin peruspalveluissa digitalisaatiosta: tarvitsemme kehittyneitä digitaalisia ratkaisuja, tekoälyä, automaatiota – ja paljon standardoitua tietoa. Toiminnanmuutoksen ja kansallisen tahtotilan tarvetta ei myöskään tule aliarvioida: tiedon entistä kattavampi kerääminen ja hyödyntäminen vaativat muutoksia sekä kansallisessa sääntelyssä että sote-yksiköiden toimintakulttuurissa. Käynnissä oleva sote-uudistus avaa meille erinomaiset mahdollisuudet kulttuuriseen muutokseen.

Painopiste ennaltaehkäisyyn – tietojärjestelmien avulla

Tavoitteeksi tulisi asettaa vakavien kansantautien ennaltaehkäisy. Esimerkiksi diabeteksen ennaltaehkäisyn on arvioitu säästävän jopa kaksi miljardia vuodessa.

Apotin kaltainen laaja, erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhdistävä toiminnanohjausjärjestelmä tuottaa sote-palveluiden kehittämisen ja kohdentamisen tueksi jatkuvasti monipuolista tietoa. Dataa syntyy niin väestötasolla kuin yksittäisen kliinikon tarpeisiin mutta etenkin yksilön itsensä käytettäväksi. Avainsana on tiedolla hoitaminen: dataa hyödyntämällä terveyden- ja hyvinvoinnin painopistettä siirretään jyrkässä kasvussa olevista erikoissairaanhoidon hoidoista ennaltaehkäisyn ja itsehoidon suuntaan. Tämä parantaa kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ja pienentää samalla sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia.

Laajasta tietomassasta voidaan – vaikkapa tekoälyn avulla – seuloa ne, joilla on korkea riski sairastua ja kohdentaa toimenpiteitä ja/tai seurantaa heihin. Myös säännönmukaisia hoitoprotokollia pitää automatisoida. Näin sote-ammattilaisten aikaa kohdentuu rutiiniluonteisista tehtävistä yksilöllistä suunnittelua vaativiin tarpeisiin.

Kansalaiset mukaan talkoisiin

Nykyaikaiset digitaaliset ratkaisut, kuten Apotin Maisa-asiakasportaali, tuovat myös kansalaisille asioinnin helppoutta ja uusia mahdollisuuksia oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja seurantaan. Maisa-asiakasportaalin käyttäjämäärä on kasvanut nopeasti jo yli 500 000:een käyttäjään – kansalaisille suunnatuilla, kehittyneillä sote-digipalveluilla on selvästi suuri tilaus.

Maisan kaltaiset ratkaisut helpottavat arkea ja säästävät aikaa. Parhaimmillaan niitä voidaan hyödyntää myös kansansairauksien ennaltaehkäisyyn: Maisa-portaalin avulla voidaan esimerkiksi seurata kansalaisia, joilla on korkeampi sairastumisriski ja heille voidaan kohdistaa esim. neuvontaa ja muita toimenpiteitä. Kansalaiset voisivat myös itse kirjata tietojaan – kuten verenpaine ja verensokeri – Maisaan ja saada järjestelmästä hälytteitä ja erilaisia suosituksia.

Digitalisaatio parantaa asiakas- ja potilasturvallisuutta, edistää kansanterveyttä, lisää hyvinvointia ja säästää sekä kansalaisten että sote-ammattilaisten aikaa. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa jättää sen mahdollisuuksia hyödyntämättä.

Kirjoittaja LT, yleislääketieteen erikoislääkäri Antti Iivanainen on Apotin toiminnan kehittämisjohtaja. 

Edellinen artikkeliPäijät-Hämeessa luodaan uutta henkilöstöstrategiaa: ”Tavoitteena on olla Suomen paras sote-työpaikka”
Seuraava artikkeliLehtileikkeet: Helsinki ratkoo lääkäripulaa, Nuorten mielipiteitä kartoitettiin lapsistrategian lainsäädäntöä varten