Mikä on Isaacus?

 Kategoria Yleinen

Sitran pyörittämässä Isaacus-hankekokonaisuudessa rakennetaan Suomeen sote-tiedon palveluoperaattoria, jonka avulla halutaan tulevaisuudessa yhdistää suomalaisten terveystietovarannot ja niiden jatkokäyttö. Sote- ja hyvinvointitiedot yhdistävästä operaattorista toivotaan tietojohtamisen työkalua. Yhden luukun operaattorilla ja tiedonlouhinnalla halutaan houkutella Suomeen myös kansainvälistä liiketoimintaa. Tärkeä asia Isaacuksen toiminnassa on myös muuttuva lainsäädäntö, joka mahdollistaa sote-tiedon toissijaisen käytön.

Isaacus on tulevaisuuden palveluoperaattori, joka toimii hyvinvointitiedon yhdistäjänä. Tällä hetkellä kansalaisia koskevaa hyvinvointitietoa kerätään useisiin eri järjestelmiin sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä eri palveluntarjoajien tietolaareihin.

Tulevaisuudessa sote-järjestelmien, kansallisten rekisterien, geenipankkien sekä hyvinvointisovellusten sisältämä ja keräämä data voidaan liittää yhteen Isaacuksen avulla.

Tietoa tarvitaan päätöksenteon tueksi

Sote-alalla on ollut sama ongelma vuosikymmeniä – toimintaa ei johdeta riittävästi tiedolla. Sitran johtavan asiantuntijan Kimmo Haahkolan mukaan jotkin maat ovat jo Suomea pidemmällä sote-tiedon hyödyntämisessä. Muun muassa Kanada ja Iso-Britannia käyttävät sote-tietoa moniin tarkoituksiin. Suomi aikoo kuitenkin ottaa kerralla hieman pidemmän loikan ja liittää mukaan myös genomitiedon.

– Isaacuksella on mahdollista räjäyttää siilot, joihin tieto on nyt hautautunut. Yksittäisen terveystiedon arvo kasvaa huimasti, kun sen yhteyteen voidaan liittää esimerkiksi paikkatietoa tai ostokäyttäytymistä, Haahkola sanoo.

Isaacuksen avulla tietoja yhdistelemällä on mahdollista luoda yhden luukun periaate tiedon hyödyntämiseen, tiedon käyttämiseen johtamistyössä ja tiedon käyttämiseen uudenlaisen liiketoiminnan kehittämiseen sekä tutkimustyöhön. Isaacus on osa kansallista Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 -strategiaa, jossa suomalainen sote-tieto nähdään kansallisena varallisuutena.

Samanaikaisesti Isaacuksen kanssa rakennetaan muun muassa Kanta- ja Kansa-arkistoa sekä Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut (ODA) -hanketta. Menevätkö hankkeet päällekkäin?

– Isaacus ei ole esimerkiksi Omakannan kilpailija vaan juuri Kantaan ja potilasrekistereihin syötetyt tiedot ovat sitä malmia, jota Isaacus sitten kerää, yhdistelee, jossain määrin myös käsittelee ja jalostaa jatkokäyttöä varten, Haahkola sanoo.

Lainsäädäntö muuttumassa

Isaacus on täydentävä rakenne, joka parantaa tiedon käyttämistä. Haahkolan mukaan tällä hetkellä eri toimijoiden tietovarantojen yhdistäminen on ”todella hidasta” ja vie jopa vuosia.

Hänen mukaansa Isaacus rakennetaan jatkossa todennäköisesti niin, että järjestelmä toteutetaan viranomaistoimintana. Näin tietojen hallinta on julkisessa kontrollissa. Tietojen myyntiin jatkojalostusta varten perustetaan todennäköisesti yhtiö, jonka kanssa toimijat voivat asioida.

Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö ei tunnista sote-tiedon toissijaista käyttöä. EU-lainsäädäntö panee tähän vauhtia. Henkilötietojen käsittelyä koskevaa EU:n tietosuoja-asetusta ryhdytään soveltamaan jäsenmaissa aikaisintaan vuoden 2018 keväällä. Kansallisesti valmisteltu lakiluonnon sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojen toissijaisesta käytöstä lähtee lausunnolle näillä näkymin heinäkuun alussa.

– On hienoa, että lainsäädäntöä ja käytännön toteutusta tehdään rinta rinnan. Eli, kun lainsäädäntö saadaan voimaan, meillä on työvälineet sote-tiedon jalostamiseen valmiina, Haahkola sanoo.

Miten kansalaiset saadaan mukaan?

Ihmisen terveydentilaan tai sosiaaliseen asemaan liittyvät tiedot ovat hyvin usein arkaluontoisia. Tämän vuoksi tietoa pitää jatkojalostaa ja myydä esimerkiksi palvelukehittäjille anonyymina sekä tietoturva huomioiden.

– Kansalaisten pitää kokea, että jos he luovuttavat tietonsa jatkokäyttöön, tietoa käytetään yhteisen hyvän tuottamiseen. Kansalaisten kiinnostus luovuttaa tietoa puhtaasti kaupalliseen käyttöön ei ole niin korkealla, Haahkola sanoo.

Haahkolan mukaan tärkeää tietojen jatkojalostuksessa on myös ymmärtää, että big datan louhinnalla on mahdollista saavuttaa parempia hoitokäytäntöjä, täsmällisempää lääkehoitoa ja ylipäätään laadukkaampaa terveydenhuoltoa.

Hänen mukaansa tulevaisuudessa olisi syytä olla myös palvelu, josta ihminen näkisi yhdestä paikasta, minkä tietojen luovuttamiseen hän on antanut suostumuksensa ja missä näitä tietoja on jatkokäytetty. Onko se paikka jatkossa osana Kansallista palveluarkkitehtuuria (KaPa-hanke) vai esimerkiksi Omakannassa, selvinnee tulevaisuudessa.

– Sote-tietoa pitää tulevaisuudessa jalostaa niin, että yksityisyyden suoja säilyy ja niin, että henkilökohtaisista tiedoista ei tule ongelmia niiden luovuttajille, Haahkola sanoo.

Isaacus-järjestelmän on määrä käynnistyä loppuvuodesta 2017. Järjestelmän nimi juontaa 1600-luvun puolessa välissä urotekojaan suorittaneesta Isaacus Rothoviuksesta. Rothovius oli Turun piispa ja hän määräsi vuonna 1658, että kaikkien syntyneiden, naimisiin menneiden ja kuolleiden tiedot tuli kerätä ylös. Näin Rothoviusta pidetään suomalaisen järjestelmällisen väestötiedon keräyksen isänä.

Juha Kartano

juha.kartano@bonnierbusiness.fi

Lehtileikkeet
Tiedolla johtaminen äitiyshuollossa
Viimeisimmät artikkelit

Hae sivustolta: