Mistä on toimiva etävastaanotto tehty?

Hoidon laatu on tärkein tekijä joustavuuden ja helppokäyttöisyyden lisäksi silloin, kun etävastaanottopalveluita kehitetään. Mehiläisen Digiklinikalla vastauksen saa keskimäärin alle vartissa ja lääkäri tekee aina tapauskohtaisen arvion, voidaanko asia hoitaa etänä.

Etävastaanotot ovat nykypäivää. Joustavuus, helppous ja nopeus ovat seikkoja, joiden vuoksi etävastaanotot tulevat varmasti myös jatkossa lisääntymään entisestään. Uusi ja joustava palvelukanava ei saa kuitenkaan tarkoittaa lääketieteellisten periaatteiden heikentymistä.

Mehiläisen Digiklinikan haluamme olevan sekä helppokäyttöinen että myös lääketieteellisesti laadukas ja luotettava tapa ottaa lääkäriin yhteyttä. Saamamme palautteen ja keräämämme tilastotiedon valossa olemme onnistuneet tässä tavoitteessamme hyvin.

Etäyhteys lääkäriin vai ”ihan oikea” etävastaanotto?

Etävastaanotolla tarkoitetaan sitä, kun potilas tavoittaa lääkärin silloinkin, kun tapaaminen fyysisesti samassa paikassa ei ole mahdollista.

Julkisen terveydenhuollon lääkäripulan paikkaamiseksi haja-asutusalueilla on jo usean vuoden ajan testattu eräänlaista etävastaanottoa: potilas hakeutuu aluksi hoitajan vastaanotolle terveyskeskukseen, jossa yhdessä otetaan videoyhteys lääkäriin. On osoitettu, että moni yleislääkäritasoinen vaiva voidaan hoitaa tällä tavoin. Potilaan on pitänyt näissä tapauksissa kuitenkin aina hakeutua erikseen varatulle vastaanottoajalle eikä digitaalisuus tuo tässä mallissa palveluiden tuottamiseen tehokkuutta kustannusmielessä.

Nykyisin monella on taskussaan älypuhelin, jonka tekniset ominaisuudet mahdollistavat luotettavan etäyhteyden lääkäriin suoraan – ilman liikkumista minnekään. Mehiläisen etävastaanotto, Digiklinikka, toimiikin kätevästi joko nettiselaimessa tai älypuhelinsovelluksessa. Kun paikkasidonnaisuudesta päästään eroon, pystyvät potilaiden lisäksi myös lääkärit työskentelemään joustavasti joko kotoa käsin tai esimerkiksi perinteisten vastaanottojen välissä.

Palvelu on ollut noin puolitoista vuotta käytössä. Käyttäjämäärät ovat hurjassa kasvussa. Viime syksystä vastaanottojen määrät ovat kolminkertaistuneet aiemmasta.

Joustavaa ja laadukasta hoitoa

Digiklinikka on näyttäytynyt erittäin toimivaksi tavaksi ottaa lääkäriin yhteys asioissa, jotka eivät välttämättä vaadi lääkärin fyysistä tapaamista. Myös käyttäjät ovat tyytyväisiä.

Eritystä kiitosta saamme palvelun nopeudesta ja vaivattomuudesta. Esimerkiksi flunssan tai vatsataudin kourissa ei tarvitsekaan enää lähteä sängyn pohjalta lääkäriin, vaan hoito-ohjeet, lyhyet sairauslomat tai reseptin saa hoidettua etänä.

Kaiken helppokäyttöisyyden rinnalla katse on jatkuvasti myös hoidon laadussa ja lääketieteellisesti oikeissa hoitopäätöksissä. Digiklinikalla vastaavatkin kokeneet Mehiläisen yleis- ja työterveyslääkärit. Näitä ”digilääkäreitä” on miltei parikymmentä. Lääkäreidemme yksi tärkeimmistä tehtävistä etävastaanotolla on, joka kerta arvioida, onko etäyhteydellä saadut tiedot riittävät diagnoosin ja hoito-ohjeiden antamiseen.

Olemme luoneet Digiklinikan tarpeisiin omat hoitolinjaukset ja ohjeet, joiden mukaan kaikki lääkärimme toimivat. Emme esimerkiksi määrää PKV-lääkkeitä (pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia) emmekä antibiootteja hengitystieinfektioihin. Sairauslomaa lääkärin harkinnan perusteella voidaan kirjoittaa 1–3 vuorokautta.

Etukäteen ei rajata sitä, milloin etävastaanoton voi aloittaa, vaan lääkäri tekee aina tapauskohtaisen arvion siitä, soveltuuko hoito todella etävastaanotolle. Jos asia ei ratkea etävastaanotolla, etävastaanottokäynnistä ei myöskään veloiteta. Keskimäärin ohjaamme 16 % Digiklinikan potilaista perinteiselle vastaanotolle.

Etävastaanottojen hoidon laatua seurataan aktiivisesti

Hoidon laatua Digiklinikalla seuraamme muun muassa tilastoimalla antibioottien ja sairauslomien kirjoitusmääriä ja perinteiselle vastaanotolle ohjattavien tai uudelleen Digiklinikalle hakeutuvien määriä. Seuraamme myös työterveysasiakasyritysten kustannuksia. Perinteisten vastaanottojen tapaan lähetämme satunnaisotannalla potilaille palautekyselyn vastaanoton jälkeen. Näin voimme seurata potilaiden suositusindeksiä.

Asiakaspalautteiden perusteella tehtävä kehitystyö etävastaanottojen laadun suhteen on jatkuvaa työtä, jossa on inspiroivaa olla mukana. Uskon vahvasti, että panostaminen hoidon laatuun ja luotettavuuteen kannattaa, vaikka toki käytettävyyskin kulkee aina kehitystyössä mukana. Etälääkärin ero ”normilääkäriin” tulisi olla juurikin lähinnä tavoitettavuudessa, eli paikasta ja ajasta riippumatta hoidon laatu on aina yhtä luotettavalla tasolla.

Kirjoittaja on erikoistuva työterveyslääkäri, yleislääkäri ja Mehiläisen Digiklinikan vastuulääkäri Toni Keski-Jyrä.