Miten työn digitalisaatio vaikuttaa työhyvinvointiin?

Digitalisaatio on valtavan laaja käsite, joka sisältää monia eri näkökulmia. Uusien järjestelmien ja teknologioiden kyljessä yksi tärkeimmistä jää kuitenkin helposti muiden jalkoihin – se mikä vaikutus tällä kaikella on työhyvinvointiin.

Aihetta on lähtenyt tutkimaan myös henkilöstöjohtamisen professori Liisa Mäkelä Vaasan yliopiston henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmästä. Hän tarkastelee digitalisaatiota pääosin ihmisen näkökulmasta, muun muassa sen kautta, miten se muuttaa sosiaalisia suhteita ja esimiehen ja alaisen välistä vuorovaikutusta.

– Ihmisten välinen yhteydenpito on isossa roolissa digitalisaatiossa. Nykypäivänä työelämässä on saatavilla hyvin monta kanavaa joiden kautta pitää yhteyttä ja se on muuttanut tapoja joilla vuorovaikutamme. Ihmiset pystyvät olemaan paljon nopeammin ja helpommin yhteydessä toisiinsa kuin aiemmin, mutta toisaalta vuorovaikutuksen muodot ovat erilaisia kuin kasvokkain kohdatessa.

Työn joustavuus lisääntyy ja työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisesta tulee jatkuvasti helpompaa

Samalla kun yhteydenpitotavat muuttuvat, mahdollistuu myös se, että työtä voidaan tehdä aiempaa monipuolisemmin.

– Työn digitalisaatio tuo lisää joustavuutta arkeen. Etätyö käy jatkuvasti helpommaksi ja työtehtävien suorittaminen on yhä useammin mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta. Se muun muassa vähentää tarvetta tehdä liikematkoja ja siten vähentää työn kuormitusta.

Kun työ- ja vapaa-ajan yhteensovittaminen on yhä helpompaa, on sillä vaikutus myös työhyvinvointiin. Lisäksi uudet työkalut tekevät usein työstä mielekkäämpää.

– Kehittyneen ohjelmistorobotiikan avulla voidaan poistaa mekaanisia rutiinitehtäviä ja siirtää niitä koneen käsiteltäväksi. Näin ei kulu turhaa aikaa manuaaliseen työhön, Mäkelä tiivistää.

– Digitalisaatio on avannut uusia mahdollisuuksia vaikkapa siinä, miten nykypäivänä voi työllistää itseään ja minkälaisissa kokoonpanoissa. Yritysten väliset rajat ovat muuttuneet.

Toki työn joustavuus tuo mukanaan omat haasteensa. Mäkelän mukaan yksi näistä liittyy juurikin etätyön lisääntymiseen.

– Etätyö vähentää ihmisten välisiä kohtaamisia ja sekin voi olla melko kuormittavaa. Toisaalta nyt kun työntekijä on jatkuvasti saatavilla, saattaa työpäivä pidentyä huomaamatta. Erityisesti globaaleissa tehtävissä aikaerojen vuoksi työntekijä saattaa roikkua langoilla mitä erikoisimpiin vuorokauden aikoihin.

Työntekijöiden täytyy oppia uutta – sekä hyvässä että pahassa

Kun työn muodot muuttuvat, täytyy työntekijöiden aktiivisesti päivittää tietämystään.

– Digitalisaatio vaatii valmiutta oppia uutta jatkuvasti, olipa kyse sitten uuden järjestelmän käytöstä tai uusista tehtävistä. Nykypäivän työntekijältä odotetaan hereilläoloa ja proaktiivisuutta siitä, millaisia uusia kehityssuuntia alalla nousee pinnalle.

Mäkelän mukaan tämä on työntekijälle sekä plussa että haaste.

– Monelle uusien asioiden oppiminen on hirveän palkitsevaa ja se tuo vaihtelevuutta työhön. Jos 20 vuotta tekee samaa asiaa niin se käy monelle puuduttavaksi. Ja kun työtehtävistä lähtee tylsistymistä aiheuttavat rutiinit pois, mielenkiinto työhön kasvaa.

Kyse ei ole Mäkelän mukaan vain uuden tiedon sisäistämisestä.

– Uuden oppimisen lisäksi täytyy oppia vanhoista tavoista pois. Samalla täytyy sietää epävarmuutta; olla ennakkoluuloton ja uskoa siihen, että tämä mullistus ei vie työtehtäviä kokonaan pois ja niihin on mahdollista sopeutua, hän kertoo.

Tämä muutos vaatii myös työnantajan puolelta skarppausta.

– Työnantajan täytyy ymmärtää, että digitalisaatioon saattaa liittyä kaikenlaisia pelkoja, varovaisuutta ja epävarmuutta. Etenkin jos työntekijän oma osaaminen on vaakalaudalla, täytyisi organisaatiolla olla työkaluja ja kykyä vastata tähän huoleen. Vaikka työntekijän osaamisesta ja oppimisesta ei voida ottaa täyttä vastuuta, voi sitä tukea monella tavalla.

Työ vaatii uudenlaista itseohjautuvuutta ja vastuunkantoa

Kun aiemmat tekijät summaa yhteen, on vastuun lisääntyminen luonnollinen jatkumo.

– Koska työtä voidaan tehdä mistä vaan ja milloin vaan, työtä ei seurata enää samalla tavalla: työntekijän täytyy huolehtia, että työt tulee hoidettua, vaikka niitä ei tehtäisikään enää varsinaisella työpisteellä toimistolla. Samalla työnantaja luottaa yhä vahvemmin siihen että työntekijöillä on tieto joka digitaalisissa kanavissa on kerrottu, Mäkelä kertoo.

– Digitalisaatio muuttaa esimiehen ja alaisen suhdetta. Ihmisen oma vastuu ja itseohjautuvuus lisääntyy. Toki johtajuutta ja esimiestyötäkin edelleen kaivataan, mutta sen luonne muuttuu ja nykypäivänä työntekijän täytyy vastata omasta tehtäväkentästään entistä vahvemmin.

Se tuoko tämä stressiä vai hyvinvointia voi olla hyvin yksilöllistä. Mäkelän mukaan stressin seuraamiseen on kuitenkin tulevaisuudessa todennäköisesti saatavilla entistä paremmin työkaluja.

– Nyt jo on paljon päällepuettavaa teknologiaa ja appeja sekä tekoälyä ja algortimeja jotka kykenevät ennustamaan stressiä. Analytiikka ylipäätään tuo paljon potentiaalia jo nyt. Esimerkiksi seuraamalla työmatkapäivien tai sairauspäivien määrää, voidaan ajoissa huomata hälytysmerkit ja käydä keskusteluja jaksamisesta.

Digitalisaatio muovaa terveydenhuoltoalaa tulevaisuudessa entisestään

Yhtenä esimerkkinä työn muutoksesta eri aloilla nousee sosiaali- ja terveydenhuoltoala.

– Olemme tehneet terveydenhuoltoalalla aiheeseen liittyvää tutkimusta, sillä digitalisaatio on jo nyt muuttanut terveydenhuollon alaa huomattavasti. Alan käytänteitä muuttaa niin tekoäly kuin robotiikkakin ja potilaalle näkyviä selkeitä uusia toimintamuotoja ovat esimerkiksi etälääkärin ja etähoitajan palvelut.

Vaikka sotealalla työn tekemisen tapoihin ei olekaan mahdollista luoda samanlaista joustavuutta kuin monella muulla alalla, on tulevaisuudessa nähtävissä lisää parannuksia.

– Terveydenhuoltoalalla on tulossa todella isoja muutoksia digitalisaation myötä. Mutta se millä aikataululla näitä nähdään, selviää tulevien vuosien kuluessa, Mäkelä kertoo.

– On monia asioita joita hoitajan työssä voidaan järkevöittää ja helpottaa – ja toki myös tehdä asiakkaan kokemuksesta järkevämpi. Digitalisaatiossa ei ole kyse siitä että pyritään minimoimaan hoitajamäärät, vaan tavoitteena on kaikkien osapuolten etu.

Vaikka alalla pidetäänkin ihmiskohtaamista suuressa arvossa, moni työntekijöistä näkee  teknologian tuomat edut selvästi.

– Hoitajien asenteita kartoittavassa tukimuksessa kävi ilmi, että alalla on erilaisia asenteita digitalisaatiokehitystä kohtaan; osa suhtautuu muutokseen epäilevämmin ja osa on todella innokasta porukkaa, jotka tuntuvat ajattelevan että teknologialla pystytään ratkaisemaan valtavan isoja ongelmia alalla.

Kirjoittaja Pirjo Ketola on Visma Oy:n työvoiman hallinnan asiantuntija.