Kuuntele, keskustele ja pyydä ratkaisuehdotuksia, jos et halua ikuistaa uudistushanketta pelkiksi korulauseiksi vuosikertomukseen.
Olen sekä esimiehenä että valmentajana todistanut lukuisia tilanteita, joissa jopa sitkeimmät vastarannan kiisket ovat lähteneet uimaan myötävirtaan, ja ovat lopulta osoittautuneet kaikkein innokkaimmiksi ja todellisiksi uudistajiksi.
Hyvä esimerkki on erään luonnonvarayhtiön hanke, jossa haluttiin kehittää metsureiden ja heidän esimiestensä yhteistä tehokkuutta sekä minimoida häiriöitä ja hässäkkää.
Metsureiden työn sujuvuutta haluttiin parantaa työhyvinvointia unohtamatta. Esimiesten tavat johtaa vaikuttivat periytyvän ”vanhan liiton” ja vahvan käskyttämisen kulttuurista. Hankkeessa lähdimme luomaan esimiehille välineitä kohti dialogista, keskustelevaa johtamista.
Digitalisaatio alkoi samaan aikaan korvata entiset välineet, kynän ja paperin. Esimerkiksi tehdyn työn kuittaukset ja tiedot palkanlaskentaan siirtyivät mobiiliin.
Kun uusi alkoi korvata vanhaa, nousi hirveä haloo!
Metsurit epäilivät, että pakkanen aivan varmasti hyydyttää kännykän akun, eivätkä kohmeiset sormet osu kosketusnäytön näppäimistössä oikeille fonteille. Iso riski varmasti sekin, että kännykkä putoaa hankeen ja hajoaa tai häviää.
Aikaa ja hermoja kuluisi tuskailuun, eikä tavoiteltua tuottavuuden parannusta syntyisi.
Osoittautui, että rutiineihin syvällisesti vaikuttavaa uudistusta yritettiin runnoa läpi vahvasti ohjeistamalla ja velvoittamalla, ja kovalla kiireellä.
Kannustin esimiehiä ottamaan pari askelta taaksepäin. Rohkaisin heitä keskustelemaan avoimesti uuden käytännön hyödyistä ja hankaluuksista – kasvokkain jokaisen työntekijän kanssa.
Myöhemmin kuulin, että mobiilista on tullut luonteva osa arkea, eivätkä työntekijät enää vaihtaisi kännykkää kynään ja paperiin.
Tämän esimerkin oppia voidaan soveltaa muutoksen toteuttamiseen millä tahansa alalla.
Riippumatta siitä, onko kysymyksessä esimerkiksi terveyskeskus tai vanhusten palvelutalo, ihminen on se ydintekijä, jonka tahdosta riippuu, miten asiat etenevät. Meillä Vervessä on laaja kokemus muun muassa työterveyshuollon, sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien kehittämishankkeista, joissa on saatu hyviä tuloksia ihmislähtöisellä johtamisella.
Kuuntelemalla, rohkaisemalla ja jokaista työntekijää arvostamalla esimies saa aikaan dialogin, jossa yhdessä määritellään, miten muutos on viisainta toteuttaa. Kun yhteys on hyvä, todennäköisesti juuri ne kärkkäimmät vastustajat nostavat esiin ongelmia, joiden ratkaiseminen on välttämätöntä uudistuksen läpiviemiseksi.”
Kirjoittaja, FM Veijo Ojanaho työskentelee Verven Joensuun toimipisteessä palvelupäällikkönä. Sekä tiimejä että yksilöitä valmentava Verve kulkee rinnalla silloin, kun organisaatiossa tarvitaan monitieteellistä, tehokasta ja käytännönläheistä sparrausta toiminnan uudistamiseen. Verve on valtakunnallinen työyhteisöjen kehittäjä, jolla on toimipisteet myös Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Oulussa, Porissa, Seinäjoella, Tampereella ja Turussa.
www.verve.fi
