Ikääntyvin maa luo strategiaansa: Suomen neuvolajärjestelmä ja lähihoitajamalli halutaan viedä Japaniin

    Viime vuonna julkaistujen tilastojen mukaan jo yli viidennes Japanin 127 miljoonasta asukkaasta on yli 70-vuotiaita. Japanin terveysministeriön osastojohtaja, varaministeri Yasuhiro Suzuki sanoo Hoivalle ja Terveydelle, että maassa on tällä hetkellä suurena haasteena väestön työkyvyn ylläpitäminen sekä terveyspalveluiden parantaminen.

    Suzuki kävi Helsingissä heinäkuussa Silver Economy Forumissa yhtenä panelistina keskustelemassa ikääntymisesta ja siihen liittyvistä haasteista sekä mahdollisuuksista. Tapahtuman pääpainopiste oli se, kuinka ikääntymisestä käytävä keskustelu voidaan muuttaa positiivisempaan suuntaan.

    Japanissa väestönkehitys kulkee samanlaista tahtia kuin Euroopassa: väestö ikääntyy ja synnytysluvut heikkenevät. Kehitys on vain hieman vilkkaampaa. Nyt yli 65-vuotiaita on jo 28 prosenttia maan asukkaista. Arvioiden mukaan yli 65-vuotiaiden osuus nousee 35 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Maan hallituksella on suuria paineita sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisessa sekä toimilla ihmisten toimintakyvyn parantamisessa.

    Yhä useampi iäkäs asuu yksin: tarve sosiaaliturvan uudelleen järjestämiselle

    Kulttuurisesti Japanissa on menty yhä enemmän länsimaiseen suuntaan viime vuosikymmenten aikana. Kun aiemmin turvauduttiin suureen perheeseen, nyt yhä useampi iäkäs asuu yksin tai kahden hengen taloudessa, ja huoltovastuuta oletetaan yhä enemmän valtiolta. Terveydenhoitoa on tehostettava.

    – Yhä useammalla hoivaa tarvitsevalla iäkkäällä ei ole perhettä pitämässä huolta, joten meidän täytynyt panostaa julkiseen sosiaalivakuutukseen, jotta kaikilla on mahdollisuus hoivaan. Se on yksi suurimmista muutoksista, jonka olemme viimeisten 50 vuoden aikana joutuneet tekemään, Suzuki sanoo.

    Suzukin mukaan hallituksen strategia on taklata väestön ikääntymisestä aiheutuvia haasteita edistämällä ihmisten terveyttä niin, että yhä useampi on iäkkäänä toimintakykyinen. Toinen strategia on panostaa teknologiaan. Suzuki näkee suuria mahdollisuuksia tekoälyssä ja robotiikassa terveysalalla. Valtio on perustanut tutkimusrahaston tarkastelemaan, mitä mahdollisuuksia teknologialla on tarjota terveydenhuollossa.

    – Mietimme, miten erilaisia sensoreita voidaan hyödyntää, esimerkiksi huoneessa sensorit voisivat tarkkailla unta. Se voisi vähentää hoitohenkilökunnan tarvetta, Suzuki sanoo.

    Sydän- ja verisuonitauti, diabetes ja korkea kolesterooli kuormittavat Japania

    Japanin kansanterveyttä eniten kuormittavat sairaudet kuulostavat tutuilta: sydän- ja verisuonitauti, diabetes ja korkea kolesterooli. Näihin elintapasairauksiin voidaan vaikuttaa, jos terveyteen puututaan varhaisessa vaiheessa. Jos mitään ei tehdä, edessä on valtava terveyspommi.

    Eläkeikää ollaan nostamassa 68-70-ikävuoteen siten, että työviikko olisi lyhyempi. Suzukin mukaan nyt yli puolet yli 65-69-vuotiaista japanilaismiehistä on työelämässä.

    – Tarvitaan erilaisia mahdollisuuksia työntekoon, jos eläkeikää aiotaan nostaa, Suzuki sanoo.

    Neuvolajärjestelmä ja lähihoitajakoulutus kiinnostavat

    Teknologia on yksi seikka, jossa Japani ja Suomi voivat ottaa oppia toisiltaan. Suzuki kiittelee lisäksi Suomen neuvolajärjestelmää, joka halutaan viedä Japaniin.

    – Olemme kiinnostuneita myös lähihoitajamallista, jossa koulutettu henkilö pystyy työskentelemään niin sosiaali- kuin terveyssektorilla. Tällä hetkellä Japanissa voi kouluttautua joko sosiaali- tai terveysalalle, mutta näitä ei voi yhdistää. Meillä pitäisi olla samanlainen koulutus Japanissa, Suzuki sanoo.