On kestämätön kuvitelma, että yksi toimija on paras

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen on jälleen osoittanut, että muutoksen vastavoimat ovat valtavia. Taistelu näitä vastavoimia vastaan vaatii ponnisteluja – on helpompaa palata turvasatamaan ja jatkaa entisellään. Onko meillä ikääntyvässä Suomessa varaa palata vanhentuneeseen turvasatamaan, kun tiedämme, ettei sen turva ole kestävä?

Sote-uudistuksen tavoitteena oli alusta pitäen parantaa palveluiden saatavuutta ja lisätä yhdenvertaisuutta. Se tarkoittaisi enemmän terveyttä ja hyvinvointia. Me tarvitsemme palvelujärjestelmän, jossa kansalainen saa tarvitsemaansa hoitoa ja hoivaa − ja johon yhteiskunnalla on varaa.

Kilpailuttamiseen ja osaamiseen panostettava

Palvelujärjestelmän toimivuus edellyttää, että järjestäjällä on osaamista ja ymmärrystä, jotta rahalle saadaan riittävästi vastinetta. Myös julkisella rahalla pitää hankkia sieltä, mistä saa kattavasti ja nopeasti laadultaan parasta tarpeeseen vastaavaa hoitoa ja hoivaa. Sote-lainsäädännöllä olisi pitänyt luoda raamit toiminnalle. Nyt palveluiden ostamisen ja kilpailutuksen osaamiseen täytyy satsata, kun sote-uudistus jälleen kerran kaatui.

On kestämätöntä kuvitella, että yksi toimija voisi olla paras. Mielestäni monopoli on pääsääntöisesti aina huono järjestely. Markkinadynamiikka kyllä huolehtii siitä, että palveluiden vaikuttavuus ja tuottavuus paranevat. On väärin väittää, että kansalainen ei osaisi valita. Kyllä osaa. Kansalainen ei kaipaa holhousta vaan mahdollisuuden valita itselleen sopivimman – tasavertaisuus ei voi olla tasapäistämistä. Ihmisillä on erilaisia tarpeita ja se pitää ottaa huomioon.

Hyvät mallit ja työkalut käyttöön

Työterveys on hyvä esimerkki toimivasta terveyspalvelusta. Laki määrää, että työnantajan pitää sellainen järjestää. Työnantaja saa itse päättää mistä, miten ja millaisessa laajuudessa sitä hankkii.

Työterveyspalveluita kartoitettaessa otetaan huomioon työtehtävät, työntekijöiden ikä, työn kuormittavuus, turvallisuusasiat, ergonomia ja niin edelleen. Työnantaja maksaa hankkimansa palvelut ja osa kustannuksista tulee palautuksena Kelan kautta. Palvelu on toimiva, koska tarve ja tuottaja saadaan kohtaamaan. Näin myös vaikuttavuutta, laatua ja tuottavuutta sekä asiakaskokemusta saadaan parannettua.

Tiedetään, että noin 80 prosenttia työnantajista hankkii työterveyspalvelut yksityiseltä sektorilta ja noin 60 prosenttia ottaa laajemman palvelukokonaisuuden kuin laki edellyttää. On hienoa, että työnantajat ovat enenevissä määrin panostaneet sairauksien ennaltaehkäisyyn. Työyhteisöissä ylläpidetään hyvinvointia ja terveyttä. Terve kilpailu kirittää palveluntuottajia. Työterveyshuollon toimintamallin soisi yleistyvän laajemminkin terveyspalveluissa.

Myös muut terveyspalvelut voidaan räätälöidä samalla tavoin kuin työterveyspalvelut nykyisin. Työkalukin tähän on jo olemassa. Se on palveluseteli ja sen pitäisi olla kaikkien saatavilla. Palveluseteliasiakas valitsee, mistä tarvitsemansa palvelun hankkii ja missä laajuudessa. Halutessaan enemmän palvelua asiakas maksaa siitä.

Tulevaisuus muotoutuu teoista

Tulevaisuuden palvelumuotoilu ei synny itsestään. Se on tehtävä.

Digitalisaatio, älykäs teknologia, tiedolla johtaminen, innovaatiot, avoimuus, vertailukelpoisuus ja verkostomainen toimintatapa ovat mielestäni vahvempia voimia kuin lain pikkutarkka sääntely. Verkostomainen toimintatapa on yhteistyötä ja yhdessä kehittämistä. Suomalainen terveydenhuolto ei saa olla vallankäytön väline. Toivon, että pystymme yhdessä rakentamaan maailman parhaan terveyspalvelujärjestelmän.

Kirjoittaja Yrjö Närhinen on Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtaja ja Terveystalon toimitusjohtaja.