Onko jatkossa kolmen kerroksen sote-yhtiöitä?

Hallitus esitteli keskiviikkona käänteentekevän ajatuksen siitä, että maakuntien markkinoilla toimiva sote-tuotanto on jatkossa yhtiöitettävä. Tällä pyritään ymmärtääkseni palvelutuotannon kilpailuneutraliteetin varmistamiseen, vaikka koko vasemmistosiipi alkoi saunoa aiheesta saman tien. Myös HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén linjasi Kauppalehdessä touhun johtavan vain yhtiöiden liikevaihdon kasvuun ja ylihoitoon.

Yhtiöittäminen on tehokas tapa tuottajan ja järjestäjän erottamiseen, siitä on ehditty jo jakaa myös kiitosta. Mutta miten sote-markkina toimii jatkossa, jos siellä on kolmenlaisia yhtiöitä: maakunnan osakeyhtiöitä, yksityisiä listaamattomia osakeyhtiöitä ja yksityisiä listattuja osakeyhtiöitä? Tällä hetkellä alalla toimii näiden lisäksi myös kunnallisia liikelaitoksia. Yksityiset yritykset itkevät liikelaitosten vääristävän kilpailua, koska ne eivät maksa veroja, kaikkia suuria yksityisiä listaamattomia syytetään verokikkailusta ja pörssiyhtiöitä parjataan voiton tekemisestä. Puukkoja lentää. Kaikilla yhtiöillä on erilaiset julkisuusperiaatteet.

Miten jatkossa varmistetaan, että kaikki sote-alalla toimivat yhtiöt ovat yhtä läpinäkyviä? Pörssiyritykset kertovat kaikki luvut neljä kertaa vuodessa ja niiden pitää lain mukaan raportoida liiketoimintaan vaikuttavista päätöksistä. Pitääkö samaa julkisuusperiaatetta alkaa soveltaa myös maakuntien osakeyhtiöihin vai saavatko yhtiöt päättää miten paljon kertovat, kuten tähänkin asti? Pitääkö kaikkien muiden soteen liittyvien lakien ohella muuttaa vielä osakeyhtiölakia ja arvopaperimarkkinalakiakin?

Soten yksi päätavoite on kustannusten laskeminen ja tämä onnistuu parhaiten avoimuudella. Yhtiömuoto, jolla palvelut jatkossa tuotetaan, on yks hailee. Pääasia, että me veronmaksajat tiedämme mihin rahat käytetään.