Onko teknologialla väliä, jos hoitajia ei saa?

Vaikka olisi kiva nähdä aina samaa lääkäriä kotikulmilla, se ei ole mahdollista. Eikä niin saisi edes parasta hoitoa. Teknologia voi parhaimmillaan mahdollistaa parempaa laatua ja palvelua. Kunhan teknologian käyttö suunnitellaan ihmislähtöisesti. Potilaan, hoitohenkilökunnan ja lääkärien näkökulmasta, eikä teknologia edellä. Usein on kuitenkin toimittu juuri toisinpäin, tehty muutos teknologian takia. Nyt siihen ei ole enää varaa. Onneksi teknologian kehitys myös mahdollistaa nyt uudenlaisia ratkaisuja.

Terveydenhuollon digitalisaatio on kauan sitten liikkeelle lähtenyt juna. Mikä sitten on nyt uutta? Ja miltä tulevaisuus näyttää?

Paperilapuista tekoälyyn

Jo vuosikausia potilastietoja on kirjattu rekistereihin ja ohjeita on löytynyt netistä. Pelkkinä tulosteina säilytettävät reseptit ovat historiaa. Viime vuosina on tapahtunut muitakin merkittäviä uudistuksia. Vantaalla ja Helsingissä on otettu käyttöön yhteinen tietojärjestelmä sosiaalihuollossa, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.

Tämä on näkynyt ainakin neuvolapalveluita käyttäville kansalaisille parannuksena, kun aiemmista paperinipuista on siirrytty kätevään puhelinsovellukseen. Nämä parannukset ovat kuitenkin vain alkusoittoa sille mikä tulee olemaan mahdollista.

Kun nyt saadaan kerättyä ja tuotettua enemmän tietoa potilaiden tarpeista, toiveista ja käytössä olevista resursseista, voidaan palveluita kohdentaa myös ennakoiden. Tilanteiden muuttuessa korjausliikkeitä voidaan tehdä automaattisesti. Jos joku esimerkiksi siirtää tai peruu varaamansa lääkäriajan, kone tarjoaa automaattisesti aikaa toiselle potilaalle. Käytettävissä olevat tietomäärät ja prosessointitehot voivat auttaa lääkäriä diagnoosissa, niin että oikea hoito voidaan aloittaa nopeammin.

Käyttäjälähtöisesti valittu teknologia tukee hoitoa

Palveluiden käyttäjille on tarjolla aivan uudenlaisia laitteita ja tapoja käyttää palveluita. Sensorien avulla laitteet voivat mitata ja automaattisesti raportoida hyvinkin tarkasti tietoja, joita hoitohenkilökunta on perinteisesti seurannut manuaalisesti. Tutkimuksessamme 80% terveydenhuollon organisaatioista olivat kuluneen 3 vuoden aikana lisänneet käytössä olevien älylaitteiden määrää ”merkittävästi” tai ”eksponentiaalisesti”. Sairaaloissa olemme jo tottuneet erilaisten mittauslaitteiden olemassaoloon, mutta harvalla on vielä kotona terveyttä tai turvallisuuttamme aktiivisesti monitoroivia laitteita.

Laitteet ja laitteiden välinen yhteydenpito kehittyvät nyt valtavaa vauhtia. Tekoäly voi automaattisesti ohjata esimerkiksi leikkaussalin valaistusta, sängynkorkeutta ja muita laitteita komennettuun asentoon toimenpidettä varten, kutsuen samalla tarvittavan henkilöstön oikeaan huoneeseen. Meille kuluttajalle tämä uusi tekninen infrastruktuuri mahdollistaa myös tarkemmin räätälöityjä ja ennakoivia palveluita. Tätä kehitysharppausta puskee eteenpäin taustateknologiaan liittyvä kehittyminen, kuten koneiden kiihtyvä prosessointiteho ja 5G verkkojen laajeneminen.

Automaatiota voidaan hyödyntää yhä enemmän arvioimaan minkälaisia palveluita kaivataan, sekä missä muodossa sekä milloin niitä kannattaa tarjota. Tiedon ja kuvien lisäksi myös videotallenteita voidaan hyödyntää laajemmin potilashistorian ymmärtämisessä. Lääkäri voi esimerkiksi katsoa huonosti parantuneen leikkaushaavan toimenpiteen uusintana. Videokuvaan voidaan jo lisätä merkintöjä ja ohjeita. Elävää kuvaa tullaan siksi myös käyttämään enemmän koulutuksessa, muiden kliinikoiden konsultoinnissa ja potilaiden ohjauksessa. 3D videotykillä potilas voi esimerkiksi katsoa kotonaan hänelle räätälöidyt harjoitusohjeet silloin kuin hänelle parhaiten sopii harjoitella. Tallenteilla voidaan tehdä näkyväksi odotettu parantumisen eteneminen.

Teknologian avulla saadaan hoitohenkilökunta keskittymään hoitotyöhön

Meidän suurin haasteemme, sekä nyt että tulevaisuudessa, on lääkärien ja koko hoitohenkilökunnan riittävyys edes kaikkein tärkeimpiin hoitotoimenpiteisiin. Siksi on palkankorotusten lisäksi on tärkeää käyttää teknisiä apuvälineitä hoitohenkilökunnan erilaisten tarpeiden ja toiveiden ymmärtämiseen, sekä yksilöityjen ratkaisujen tarjoamiseen.

Vaikka harva toimenpide on vielä automatisoitavissa, monelle toistuvalle tehtävälle on jo kehitetty toimivia teknisiä ratkaisuja. Meidän hoitohenkilökunnan työolojen ja työvälineiden kehittämisessä on paljon parannettavaa. Niinkin simppeli asia kuin helposti toimivat päätelaitteet ja hyvät etäyhteydet eivät ole vielä hoitohenkilökuntamme arkea. Osa hoitotyöstä on tehtävä tietyssä paikassa tiettyyn aikaan, mutta hoitohenkilökuntaa sidotaan vielä myös sellaisiin tehtäviin, jotka olisivat delegoitavissa, automatisoitavissa tai tehtävissä etänä.

Hoitohenkilökunta osaa itse parhaiten kuvata miten he voisivat mielekkäimmin tehtävänsä hoitaa, kunhan me teknologian osaajat osaamme tarjota heille viimeisimmät välineet. Harva hoitaja tietää mitä nykylaitteilla voisi tehdä heidän arkensa helpottamiseksi. Eikä se olekaan heidän tehtävänsä tietää. Erikoisalakohtaisia laitteita ja ratkaisuja on kopioitavissa muista kunnista, sairaanhoitopiireistä ja maailmalta. Jos teknologian mahdollisuuksia ei tarjota hoitohenkilökunnan tarpeiden ja toiveiden pohjalta, hoitajat tulevat hakeutumaan tehtäviin, joissa heitä kuunnellaan. Teknologia ei yksin ratkaise terveydenhuoltojärjestelmämme ongelmia.

Palvelut mukautuvat käyttäjien tarpeisiin

Kliinikoilla on hyvin erilaisia valmiuksia ja toiveita teknologian käytön suhteen. Potilaiden tarpeiden ja toiveiden kirjo on vielä laajempi. Siksi erityisesti kuluttajille suunnatuissa palveluissa hyödynnetään yhä enemmän automaatiota. Monet pilvipalvelut saadaan nopeasti räätälöityä ja tarjottua laajalle käyttäjäjoukolle vähäisellä manuaalisella työpanoksella. Näin voidaan tarjota jatkuvasti kehittyneempiä digitaalisia palveluita paikasta ja ajasta riippumatta.

Suomessa meillä on paljon hyviä ohjeita erilaisten vaivojen kotihoitoon, joita on turhaankin ennen aina haettu lääkärivastaanotolta. Kotona vauvan kanssa on ollut helpottavaa saada kysymyksiin vastauksia puhelimelta tietoturvallisesti lähetettyyn viestiin silloin kuin vauva nukkuu, sen sijaan että olisi perinteisesti tarvinnut johonkin tiettyyn aikaan soittaa vastaanotolle. Kun saadaan yksityisellä puolella yleisesti käytössä olevat valokuvien lähetystoiminnot ja etävastaanotot laajemmin julkisellekin puolelle, asiointi helpottuu entisestään.

Ikääntyvien potilasmäärien hoidossa toivon, että voidaan huomioida myös yksilölliset mahdollisuudet esimerkiksi vieraskieliseen kotihoitoon. Olen äidinkieleltäni ruotsinkielinen, mutta olisin mummona oikein kiitollinen, jos saisin englanninkielistä palvelua kotiovelleni. Vaikka nykyvanhuksista varmasti vain pieni osa haluaa palvelua muuta kuin äidinkielellään, mielestäni tuon pienenkin potilasryhmän ja reaaliaikaisen käännösteknologian mahdollisuudet kannattaisi vilkaista. Varsinkin jos joillakin alueella ajaudutaan tilanteeseen, jossa ei pystytä tarjoamaan kotikäyntejä riittävän nopeasti kaikille äidinkielellä.

Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään meidän ammattitaitoisista ja ahkerista kliinikoista. Haastan kaikkia kuuntelemaan mitä nämä ammattilaiset tarvitsevat ja toivovat, niin että voimme yhteiskuntana auttaa heitä paremmin.

Kirjoituksessa mainitut teknologian tulevaisuuden näkymät pohjautuvat Accenturen tekemään laajaan terveydenhuollon teknologiatutkimukseen, johon on osallistunut 391 terveydenhuoltoalan johtajaa kymmenestä maasta. Tutkimusta varten on myös kysytty 24 000 ihmiseltä ympäri maailmaa miten he käyttävät teknologiaa arjessaan. Tutkimuksen tuloksena kirkastui 4 trendiä jotka näyttävät miten teknologiaa hyödynnetään tulevaisuudessa terveyspalveluiden kehittämisessä. Lue lisää terveydenhuollon teknologian käytön tulevaisuudesta nyt julkaistusta Health Tech Vision 2022 raportista.

Johanna Burtsoff, Technology Consulting Senior Manager, Accenture

Johanna Burtsoff on terveydenhuoltoon ja julkisiin palveluihin erikoistunut johtava konsultti Accenturen pohjoismaisesta toimintayksiköstä.

Edellinen artikkeliEtelä-Savon Santeri Seppälä: ”Hyvinvointialueella on monta liikkuvaa osaa, jota rahoitus ei huomioi”
Seuraava artikkeliLehtileikkeet: Kanta-Hämeestä irtisanottu lääkäri sai erikoislääkärin oikeudet