Osa Sote100-lakeja kommentoineista lausui väärästä asiasta – ”Sote-kehittämiseen liittyvä keskustelu on sellaista, jollaiseksi se fasilitoidaan”

Niin kutsuttu Sote-100-lakikokonaisuuden lausuntokierroksen yhteenveto julkaistiin viime viikolla. Lausuntokierroksella osa lausunnonantajista keskittyi varsinaiseen sote-uudistusta koskevaan esitykseen HE 241/2020 vp, joka on jo eduskunnan käsittelyssä, ei kyseiseen lakikokonaisuuteen.

Lausuntokierroksella saa sellaisia vastauksia, joita pyydetään, valtiosääntöasiantuntija ja Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Pauli Rautiainen sanoo Hoiva&Terveydelle.

– On hyvä ja tärkeä asia, että ministeriö on tuonut esiin sen, että lausunnoilla johonkin toiseen asiaan vastaaminen ei ole mahdollista, Rautiainen sanoo.

– Kysymys ei ole siitä, että toimijat eivät ymmärrä soten monimutkaisuudesta, vaan puhtaan lainvalmistelun näkökulmasta lainvalmistelujärjestelmämme ei ehkä täysin optimaalisesti välity kaikille toimijoille, Rautiainen pohtii.

Paperilausunnoista strukturoituihin digitaalisiin malleihin

Digitaalisiin lausuntoihin siirtymisen jälkeen on siirrytty strukturoituihin malleihin, jossa on esitetty muutamia täsmäkysymyksiä, joihin halutaan vastauksia. Sote100-lakikokonaisuuden kohdalla on kuitenkin ollut mahdollisuus vastata vain kahteen kysymykseen: onko lausunnonantajalla lausuttavaa ja lausunnon voi kirjoittaa alla olevaan tekstikenttään. Täsmäkysymyksiä ei esitetty.

– Kun ei kysytä täsmällisesti, saa laveampia vastauksia. Nyt esitetyt lausunnot ovat linjassa sen kanssa, minkälaisia vastauksia Suomessa saa vapaasti assosioivalla tekniikalla, Rautiainen sanoo viitaten vapaampiin kysymysmuotoihin.

Rautiainen pitää merkittävänä, että 65 prosenttia lausunnonantajista valitsi vaihtoehdon ”Lausunnon antajalla ei ole erityistä lausuttavaa esitysluonnoksesta”.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen liittyvä keskustelu on sellaista, jollaiseksi viranomaisen sen fasilitoivat. Nyt lopputulos on se, että iso joukko on todennut, että heillä ei ole mitään erityistä sanottavaa. Suuri osa on vastannut annettuihin kysymyksiin kuin haulikolla levälleen ampuen, Rautiainen sanoo.

– Sellaiset tahot, joilla on selkeä käsitys siitä, minkä asian aiheella ollaan, kuten KHO, ovat tuottaneet oikein hyvän lausunnon, hän lisää.

Sote100-lakikokonaisuus koskee 109 lakia, jotka liittyvät tulevien hyvinvointialueiden perustamiseen. Lausuntoja annettiin määräajassa yhteensä 162 kappaletta. Varsinaiseen sote-uudistusta koskevaan esitykseen annettiin viime vuoden lopulla päättyneellä lausuntokierroksella yli 800 lausuntoa.

Ei ole mitään esimerkkejä siitä millainen lausuntokierroksen tulisi olla tai mitä lausuntokierroksella tulisi kysyä. Rautiainen muistuttaa, että valtioneuvostolla, hallituksella ja ministeriöillä on ollut mahdollisuus asettaa kysymykset parhaaksi katsomallaan tavalla.

”Lausunnonantajat haluavat kiinnittää huomion niihin seikkoihin, joihin haluavat puuttua koko uudistusta koskien”

Valtioneuvostolle on aiemmin esitetty kritiikkiä siitä, että täsmäkysymyksiä on jopa liikaa ja keskustelua on viety tiettyyn suuntaan. Monet toimijat ovat katsoneet, että hallituksen esityksen kannalta olennaisimpia kysymyksiä ei ole kysytty lainkaan, Rautiainen sanoo. Katsottiin, että vanhanaikaisista paperilomakkeista digilomakkeisiin siirryttäessä oli hankalampi ottaa kantaa kokonaisuuteen. Nyt on siirrytty jostain syystä takaisin vapaamuotoiseen, vapaasti assosioitavaan lausuntomuotoon.

-Se, että esitetään täsmällisiä kysymyksiä ei aina kokonaisuuden kannalta ole hyvä asia. Se jättää valtaa sille, joka kysyy. Sen sijaan, jos emme kysy täsmällisiä kysymyksiä, niin vastaajalta vaaditaan laajempaa tietämystä.

STM:n hallitusneuvos Auli Valli-Lintu epäilee, että moni on vastannut varsinaiseen sote-uudistusta koskevaan esitykseen, sillä heillä on ollut mahdollisuus antaa näkemyksensä kokonaisuuteen liittyen.

– Lausunnoissa näkyy se, että lausunnonantajat haluavat kiinnittää huomion niihin seikkoihin, joihin haluavat puuttua koko uudistusta koskien, Valli-Lintu sanoo Hoiva&Terveydelle.

Edellinen artikkeliSote-johtajat: Erikoissairaanhoidon virkasuhdevaatimus tulee poistaa sote-laeista – luo kalliin ja byrokraattisen järjestelmän
Seuraava artikkeliLehtileikkeet: Kyselyselvitys piirtää Satakunnasta kuvan maan sote-kriittisimpänä alueena