Palveluseteli käyttäjän näkökulmasta on jees!

Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelusetelistä on käyty julkisuudessa laajaa keskustelua. Usein näkökulmat ovat olleet poliittisia. Kuntien ja asiakkaiden näkökulma palveluseteleistä on noussut esille mielestäni aivan liian harvoin. Jyväskylässä asiakkaiden näkemyksiä kuultiin tutkimalla vanhus- ja vammaispalveluiden palveluseteliasiakkaiden tyytyväisyyttä vuosina 2011–2013. Tutkimuksessa oli mukana kolmen eri palvelusetelipalvelun asiakkaat (vanhusten tilapäinen kotihoito, tuettu kotona asuminen ja omaishoitajien sijaispalvelu). Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa palvelusetelijärjestelmän toimivuudesta palvelun eri vaiheissa. Ennen kaikkea haluttiin selvittää, kuinka asiakkaat ovat kokeneet saamansa palvelun. Ovatko he olleet tyytyväisiä yksityisen palveluntuottajan tuottamaan palveluun?

Vastaukset yllättivät myönteisesti. Asiakkaat kokivat palveluntuottajien olevan ammattitaitoisia ja he olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Jokaisena tutkimusvuotena saamaansa palveluun erittäin tyytyväisten tai melko tyytyväisten yhteenlaskettu osuus oli yli 90 % vastanneista. Erittäin tyytyväisten osuus kasvoi jokaisena vuotena, samalla kun tyytymättömien osuus pieneni. Asiakkaat kokivat setelillä tuotetun palvelun tukevan heidän kotona asumisensa jatkumista sekä kokivat palvelusetelitoimintaan liittyvien omien valintojen tekemisen tärkeäksi.

Palveluseteli on myös tulevaisuuden tapa järjestää palveluita

Valtakunnassa ollaan ottamassa isoja askelia tulevan valinnanvapauslainsäädännön myötä. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistämässä sen tiimoilta muutamassa kunnassa valinnanvapauskokeilun. Kokeilu tullaan toteuttamaan olemassa olevan palvelusetelilainsäädännönpohjalta. Kokeiluun kaavailtu tuote, ”sote-keskus”, on hyvin erilainen kuin ne tuotteet tai palvelut, joita kunnat ovat tähän saakka järjestäneet palvelusetelitoimintana. Sote-keskus on iso palvelukokonaisuus, kun taas monet palvelusetelipalvelut ovat yksittäisiä palveluita, joita tuottaa iso joukko erikokoisia toimijoita.

Palveluseteliä palveluiden järjestämistapana ja kansalaisen laajempaa valinnanvapautta ei saa sekoittaa toisiinsa. Palvelusetelitoiminnasta pitää muistaa se, että sen ympärille on jo muodostunut monia vuosia käytössä olleita hyviä toimintatapoja ja toimivia järjestelmiä. Samalla pitää muistaa, että palvelusetelitoiminta on tiivistänyt ja parantanut yritysten ja kunnan välistä yhteistyötä. Emme siis saa hukata hyvää mallia, vaan muistetaan että sote-keskuksen ulkopuolella, seuraavalla kehällä, on myös paljon tärkeitä palveluita, jotka voisi aivan hyvin tulevaisuudessakin järjestää nykyisellä palvelusetelimallilla. Asiakkaille tulee tiedottaa selkeästi palveluiden tarjonnasta, sekä palveluiden valitsemiseen liittyvistä toimintatavoista.

Jyväskylässä vuosina 2011–2013 tehdyn tutkimuksen perusteella asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä yksityisten palveluntuottajien palvelusetelillä tuottamiin kotipalveluihin. Toivottavasti jatkossakin on edellytykset tuottaa sellaisia palveluita, joihin asiakkaat ovat tyytyväisiä. Pidetään kirkkaana mielessämme, että tulevaisuudessa asiakas on se taho, joka tekee valintoja palveluidentuottajistaan ja kantaa siten yhä enemmän vastuuta omasta arjestaan.

Kirjoittaja Mia Lindberg toimii Jyväskylän kaupungin Strategia ja kehittäminen -yksikössä erityisasiantuntijana vastuualueenaan palvelusetelitoiminta.

Kirjoitus on kaupallinen yhteistyö Smartum Oy:n kanssa. Smartum Palveluseteli on yli 50 kunnassa käytössä oleva valinnanvapausratkaisu, joka tekee palveluseteleiden hallinnoinnin helpoksi ja käytön kustannustehokkaaksi. Lue lisää: palveluseteli.fi , Twitter: @PalveluseteliFi , LinkedIn: Smartum Palveluseteli