PHHYKY:n Erhola: Yhteistyritys on kumppanuus – korostamme kuntayhtymän vahvaa järjestäjäfunktiota

Ensi maanantaina, 29.6. Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän hallitus saa päätösesityksen yhteisyrityksen perustamisesta terveysyhtiö Mehiläisen kanssa. Mikäli hallitus hyväksyy esityksen, asiasta päätetään yhtymäkokouksessa 7. elokuuta.

PHHYKY:n toimitusjohtaja Marina Erhola on erittäin tyytyväinen asian perusteelliseen valmisteluun.

– Valmistelutyö on ollut hirveän suuri, siihen on osallistunut noin 50 hengen ydintiimi eri ammattiryhmistä, ja se on ollut erittäin mielenkiintoista. Halusimme myös haastaa perinteisiä tapoja, ja kilpailutimme yrityksiä innovatiivisuudella. Ne kaikki onnistuivat siinä, se oli ilo nähdä, ja jännittävääkin. Lähtökohta viime vuoden elokuussa aloittaessani yhtymässä oli vakava taloudellinen tilanne, Erhola taustoittaa Hoivalle ja Terveydelle.

Yhtymän alijäämä oli erittäin suuri, eikä toiminta vastannut kaikilta osin vaatimuksia. Syksyllä käytiin läpi yt-neuvottelut ja laadittiin viisivuotinen muutosohjelma, johon yhteisyritys integroituu vahvasti. Yhteisyrityksen valmistelu eteni hyvin systemaattisesti kokeneen projektijohtajan Ismo Rautiaisen johdolla.

– Meille oli selvää, että tarvitsemme uudenlaisen tavan toimia kuntayhtymän talousraameissa. Aloite yhteisyritykselle lähti meiltä. Strateginen monituottajuus on ollut kolme vuotta toimineen yhtymän strateginen valinta. Lisäksi Lahden kaupunki aloitti ulkoistukset jo 15 vuotta sitten, ja 24 prosenttia yhtymän varsinaisesta palvelutuotannosta on kilpailutettu ulos, joten ulkoistus ja kilpailutus on tuttua. Yhteisyrityksessä ei kuitenkaan ole kysymys perinteisestä ulkoistuksesta, vaan uudenlaisesta toimintamallista. Halusimme avosairaanhoitoon merkittävästi nykyistä paremman toimintamallin, Erhola korostaa.

– Haluamme pitää asiat vahvasti omissa käsissämme, ja yhteisyritys perustuu siihen, että meillä on strategisesti erittäin vahva järjestäjäfunktio. Toimintaa ohjaavat sopimus palveluntuottajan kanssa, osakassopimus ja yhtiöjärjestys, ja merkittävistä päätöksistä on oltava yksimielisyys. Yksi ero ulkoistukseen on siinä, että jos yritys tuottaisi voittoa, se jaetaan omistuksen suhteessa, joten myös yhtymä hyötyisi siitä.

Kilpailu tasaväkinen

Kilpailutus käytiin neuvottelumenettelyllä, ja neuvotteluja oli kolme. Lopullinen valinta perustui pisteytykseen, jossa laatu korostui voimakkaasti. Tarjoajat laativat toimintasuunnitelman viidelle osa-alueelle. Suluissa on niille arvioinnissa annettu painoarvo: Palveluntuotanto (45 %), digitaaliset palvelut (20 %), integraatio ja yhteistyö (15 %), henkilöstö/asiakaskokemus (15 %) ja haltuunotto (5 %). Jokaista osa-aluetta arvioi eri tiimi, vain viisi henkilöä arvioi kaikkia.

Mehiläisen ryhmittymä sai vertailussa 83,17 pistettä, Terveystalo 79,67 ja Pihlajalinna 48,17.

– Kilpailu oli hirveän tiukka ja tasaväkinen, ja kaikki yritykset paneutuivat siihen erittäin tosissaan ja tekivät hyvää työtä. Ne ovat myös itse sanoneet, että olivat tyytyväisiä prosessiin. Ero Mehiläisen ja Terveystalon välillä oli lopulta pieni, Mehiläinen oli vähän vahvempi tiimityömallissa, jota korostimme, sekä digitaalisissa palveluissa ja haltuunotossa. Terveystalo pärjäsi kaikilla osa-alueilla tasaisesti. Osa vertailusta on vielä salaista, hallituksen esityksen liitteenä on julkinen osuus, Erhola toteaa.

Julkinen -yksityinen

Yhteisyritykseen liittyen on paljon puhuttu julkisen ja yksityisen toimijan parhaiden puolien yhdistämisestä. Marina Erholan mielestä julkisen puolen vahvuuksia ovat perinteinen ja pitkäjänteinen kansanterveystyö, vakaa monivuotinen suunnittelu ja usein hyvin sitoutuneet ammattihenkilöt ja hyvin integroitu yhteistyö.

– Yksityisellä puolella nyt kilpaillussa kokonaisuudessa kävi ilmi, että vastaanottopalveluja oli konseptoitu hyvin ja asiakaslähtöisyys ja digitaaliset palvelut olivat selvästi kehittyneempiä kuin meillä. Se oli meille myös keskeinen syy lähteä yhteistyritykseen. Erityisesti digitaalisia palveluja emme olisi kyenneet kehittämään itse omissa talousraameissamme, Erhola sanoo.

Hän on erityisen tyytyväinen lääkärijohtoisen tiimityömallin toteutumiseen, jota hän on edistänyt urallaan jo 15 vuotta.

– Uskon itse siihen, että jos pääsemme loppuun asti, tämän tyyppisiä kumppanuuksia kannattaisi laajemminkin käyttää. Ne auttaisivat vähentämään eriarvoisuutta, jota syntyy kun osa ihmisistä on työterveyshuollon piirissä, osa ei. Yhteisyrityksen kautta hyvät digipalvelut saataisiin kaikille.

Sote-lakien valmistelu

Yhteisyrityksen valmistelun rinnalla on seurattu huolella sote-lakien valmistelua.

– Tunnen lait erittäin hyvin, ja katsomme, tuleeko laajentamisen suhteen mahdollisia esteitä. STM:n Päivi Salo totesi, että maakunnan laajuisena yhteisyritys ei mahtuisi raameihin, mutta alkuvaiheessa emme esitäkään sitä maakunnan laajuisena. Lisäksi sote-uudistuksen pykälät ovat vasta lakiluonnoksia, Erhola sanoo.

Yhtymän suunnitelmissa on toteuttaa yhteisyrityksen vaiheittain, aluksi vain kolmen kunnan alueella, ja se on tarkoitus mahdollisesti laajentaa maakunnalliseksi vasta muutaman vuoden aikana.

– Emme voi odotella soten valmistumista, vaan meidän on kehitettävä palveluja, sillä esimerkiksi perheiden ja lasten huonovointisuus on lisääntynyt ja alueen väestön tarve palveluille on suuri. Päätimme edetä edelläkävijäpolkua, ja muutamme asioita, mikäli tulee tarvetta, Erhola linjaa.

Mikäli kuntayhtymän hallitus hyväksyy esityksen ensi viikolla, ja se etenee elokuussa yhtymäkokouksen päätökseen, suunnitelma on selvä.

– Odotamme päätöksen lainvoimaisuutta, ja hyvällä valmistelulla olemme pyrkineet siihen, ettei tulisi valituksia markkinatuomioistuimeen, mutta sitä ei voi varmuudella tietää. Tarjoajilta edellytettiin hyvin selkeää suunnitelmaa, ja jos valituksia ei tule, aloitamme yhteisen haltuunoton sen mukaisesti. Siinä on paljon työtä ja vähän aikaa, mutta tarkoitus olisi päästä aloittamaan yhteisyrityksen toiminta ensi vuoden alussa vaiheittain, Marina Erhola toteaa.

kuva: Shutterstock