Potilaan parhaaksi, verovaroja vastuullisesti käyttäen

Silmäterveydenhuolto on Suomessa aina ollut enemmän tai vähemmän julkisen terveydenhuollon ulkokehällä. Se, mitä julkisessa terveydenhuollossa käsitetään silmäterveydenhuollon palveluilla, on tosiasiassa puhtaasti erikoissairaanhoitoa – vain jäävuoren huippu. Suomessa tehdään joka vuosi reilut 1,8 miljoonaa silmäterveydenhuollon asiakaskäyntiä. Niistä julkiseen terveydenhuoltoon tehdään vain reilut 300 000; yksityiset optikkoliikkeet silmälääkärivastaanottoineen ja yksityiset silmäsairaalat vastaavat lopuista noin 1,5 miljoonasta käynnistä.

Syystä tai toisesta julkisen terveydenhuollon toimijoiden on ollut erityisen vaikea ostaa markkinoilta silmäterveydenhuollon palveluita lukuun ottamatta kaihileikkauksia, vaikka säästöpotentiaali on suuri. Esimerkiksi yleisesti glaukoomaseurantaan liittyvän silmänpaineenmittauskäynnin hinta potilaan kotikunnalle on keskimäärin 80 euroa potilaan itsensä maksamalla käyntimaksulla lisättynä, kun sen markkinahinnaksi optikkoliikeympäristössä kilpailluilla markkinoilla on vakiintunut 10 euroa. Yhden sairaalan poliklinikalle tehdyn käynnin hinnalla potilaan kotikunta mittauttaisi siis optikkoliikkeissä kahdeksan potilaan silmänpaineet – ja bonuksena potilas säästäisi leijonanosan käyntimaksusta.

Käsitys optikkoliikkeistä pelkkinä silmälasikauppoina tuntuu silti edelleen istuvan tiukassa julkisen terveydenhuollon päättäjien keskuudessa. Tosiasiassa ne ovat viimeisten vuosikymmenten aikana kehittyneet kokonaisvaltaisiksi silmäterveydenhuollon keskuksiksi perustason laillistettuine terveydenhuollon ammattihenkilöineen, erikoislääkäreineen ja monipuolisine silmälaboratorio- ja kuvantamispalveluineen.

Ikiaikaista käsitystä avartamaan NÄE ry julkaisi julkiselle terveydenhuollolle tarkoitetun Yksityisen silmäterveydenhuollon palveluvalikoima -oppaan. Siihen on koottu yksinkertaiseksi luetteloksi kaikki ne palvelut, joita Suomen yksityinen silmäterveydenhuollon sektori tuottaa jo tänään. Palveluvalikoiman tueksi julkisia hankintoja helpottamaan, palvelusetelillä tai ilman, julkaistiin samassa yhteydessä Julkisesti rahoitettavien silmäterveydenhuollon palvelujen tuotanto optikkoliikkeessä -ohjeistus. Ohjeistuksen linjauksiin perustuen on helppo hankkia silmäterveydenhuollon palveluita julkisen palvelutuotannon tueksi siten, että tarjoajia paitsi ilmoittautuu, myös pysyy yhteistyössä mukana vuodesta toiseen. Näissä linjauksissa kansalainen on voittaja  niin potilaana kuin veronmaksajanakin.

Kirjoittaja Panu Tast on Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry:n toimitusjohtaja.

Näkemisen ja silmäterveyden toimiala (NÄE ry) edustaa näkemisen ja silmäterveysalan yrityksiä sekä niitä palvelevia valmistajia, maahantuojia ja tukkukauppoja. NÄE ry vastaa toimialan elinkeino-, terveys- ja koulutuspoliittisesta edunvalvonnasta, hoitaa alan viestintää sekä tuottaa tutkimustietoa ja koulutusta. Jäsenyritykset muodostavat noin 80 % toimialan liikevaihdosta. Yritysten lisäksi järjestöön kuuluu näkemisen ja silmäterveyden ammattilaisia kouluttavia oppilaitoksia ja heitä edustavia yhdistyksiä. NÄE ry on Kaupan liiton ja Suomen Yrittäjien toimialajärjestö.

Seuraa meitä:   Facebook | TwitterLinkedIn