Sairaslomakarenssi pakottaa ennaltaehkäisemään

Hallituksen esitys ensimmäisen sairaslomapäivän palkattomuudesta on suoraan Ruotsista. Siellä karenssi tuli käyttöön jo vuonna 1993 ja siitä lähtien on kiistelty mallin toimivuudesta. Yhden päivän poissaolot ovat vähentyneet, mutta lieveilmiönä on tullut myös se, että saikkua otetaan samaan hyömyyn kolme päivää, kun kerran aloitettiin.

Karenssikäytäntö on linjassa hallituksen hyvinvoinnin ja terveyden hankkeiden kanssa. Vastuu terveydestä on entistä enemmän työntekijän omilla hartioilla.

Hoito- ja hoiva-aloilla on perinteisesti paljon sairauspoissaoloja ja alat ovat jo valmiiksi matalapalkkaisia. Kaikki työntekijäliitot ja ay-järjestöt ehtivät jo lausua, että Suomen kilpailukyvyn maksavat matalapalkkaiset naiset.

Sairauspoissaolojen vähentämiseksi kannattaa nyt tehdä kaikki mahdollinen. Ergonomiaesimerkit, varhaisen välittämisen mallit ja hyvä esimiestyö ovat avaimia poissaolojen vähentämiseen.

Mutta entä jos kone on jo niin trimmissä, että poissaoloja on vaikea enää estää? Hoitajat maksavat poissaolonsa lopulta omasta palkastaan.