Sami Sarvilinna: “Helsingin tavoitteena on saada HUS-yhtymälle talousmalli, jota voidaan ohjata kokonaisuutena eikä synny kilpailua resursseista”

HUS-yhtymän valmisteluryhmän puheenjohtajan Sami Sarvilinnan mukaan uudesta perussopimuksesta käytävät keskustelut ovat edenneet varovasti siksi, että dialogia ei ole vielä käyty poliittisten päättäjien kanssa.

– Pääsemme vasta nyt käymään keskustelua poliittisten päättäjien kanssa. Siksi valmistelussa osapuolet ovat välttäneet jyrkkiä kannanottoja, Sarvilinna sanoo.

– Tällä viikolla on ensimmäinen poliittisen seurantaryhmän kokous, jossa meillä on tilaisuus keskustella siitä, mihin suuntaan tarkastelu etenee ja minkälaisia havaintoja siitä on tehty. Tätä keskustelua voidaan käyttää hyväksi jatkovalmistelussa ja saada aikaan sopimus, joka voidaan keväällä hyväksyä, hän jatkaa.

Uudenmaan neljästä hyvinvointialueesta, Helsingin kaupungista ja HUSista koostuva valmisteluryhmä laatii HUS-yhtymän perussopimusta, joka tulee poliittisten päättäjien hyväksyttäväksi ensi keväänä. Se pitäisi olla hyväksyttynä huhtikuun loppuun mennessä kaikilla alueilla, Helsingin kaupunginvaltuustossa ja hyvinvointialueilla samansisältöisenä.

Keskeisiä keskustelunaiheita kokouksissa ovat olleet päätöksenteko, Helsingin yliopiston rooli päätöksenteossa, äänivallan jakautuminen ja rahoitusmalli.

– Kuten kaikissa ohjaus- ja sopimusneuvotteluasioissa on niin, että oikeastaan mistään ei ole sovittu ennen kuin kaikki on sovittu. Ositteleminen eri asioihin on vaikeaa, koska sopimuksessa kuitenkin useimmiten päästään johonkin sellaiseen lopputulokseen, jossa kaikki vähän joustaa jostain, Sarvilinna sanoo

Valmisteluryhmä aikoo saada perussopimuksen aikaan helmikuun puolessavälissä, jotta se voidaan esittää päättäjille.

– Tähtäämme siihen, että meillä on maaliskuun alussa ojentaa mahdollisimman valmis paketti hyvinvointialueiden päättäjille.

”Uudistus on integraation ja toiminnan kehittämisen haaste”

Helsingille ja Uudenmaan hyvinvointialueille rahoitus tulee jatkossa valtion yleiskatteellisena rahoituksena. HUSille rahoitus tulee neljältä hyvinvointialueelta ja Helsingiltä. Lisäksi HUSilla on muita rahoituslähteitä. HUSin tehtävä on erikoissairaanhoidon tuottaminen.

– Helsingin näkökulmasta täytyy saada talousohjausmalli, jota ohjataan kokonaisuutena. Muuten se voi johtaa kilpailuun resursseista, jossa jokainen yrittää saada itselleen mahdollisimman suuren osan, Helsingin kaupungin kansliapäällikkönä toimiva Sarvilinna sanoo.

Sarvilinnan mukaan hyvinvointialueet, Helsinki ja HUS joutuvat jatkossa suunnittelemaan palveluita sellaisessa maailmassa, jossa käytettävissä oleva voimavara on ennalta annettu.

– Se vaikuttaa siihen, mitä voidaan suunnitella tehtävän ja minkälaisia linjoja voidaan vetää, kun ei ole mitään lisärahoituksen lähdettä.

Hän toteaa, että maailma on tulevina vuosina sellainen, jossa tarve voimavaroihin on suurempi kuin odotettavissa olevat voimavarat.

– Tähän täytyy sopeutua. Sen takia sote-uudistus Uudellamaalla ja HUSissa on toiminnan kehittämisen haaste ja integraation haaste. Täytyy löytää sellaisia keinoja, joilla oikeasti tähän kasvavaan paineeseen ja tarpeeseen pystytään näillä resursseilla vastaamaan.

Sarvilinna toteaa, että hyvinvointialueiden rahoitusmalli ei täytä niitä toiveita, joita itse kullakin soten rahoituksessa on. Valtion näkökulmasta kuitenkin joku jakomalli täytyy olla.

– Jos mallia kritisoi, pitäisi pystyä sanomaan joku parempi malli. Vaikka muitakin on mietitty, ei taida olla olennaisesti parempia malleja käytössä. Talouden näkymät saattavat olla synkät Helsingissä, Uudellamaalla ja Husissa siinä vaiheessa, kun on siirtymätasauksen vuodet ovat ohitse, mutta tasausten ansiosta mitään ei tapahdu äkillisesti.

”Täytyy olla ajatus siitä, miten asioita tehdään uudella tavalla”

Uuden sote-hallintomallin rakentamisesta ei Sarvilinnan mielestä suoraan seuraa sitä, että palvelut paranisivat.

– Täytyy olla ajatus siitä, että uudessa mallissa voidaan tehdä asioita uudella tavalla niin, että se johtaa palvelutarpeiden tyydyttämiseen. Helsinki tekee parhaansa siinä, että palvelut ja saatavuus paranevat kuten varmasti kaikki hyvinvointialueet ja HUS. Tahtotila on selvä, mutta minusta uudistuksessa ei ole sellaista kohtaa, joka edistäisi tätä tavoitteisiin pääsemistä. Palvelutarpeeseen kohdistuvia paineita olisi ilman sote-uudistustakin.

– Voi olla, että tietyllä aikavälillä palveluketjujen johdonmukaisuus Suomessa paranee, mutta onnistuminen ei ole varmaa. Meidän täytyy erillisratkaisun osalta huolehtia siitä, että pystymme huolehtimaan integraation tavoitteista ja sen toteuttamisesta monitoimijaorganisaatiossa. Sen onnistumiseen panostamme ja se on iso asia hoidettavaksi.

Sarvilinnan mukaan integraatiota on aiemmin toteutettu esimerkiksi tietojärjestelmäratkaisuilla.

– Apotin hankkiminen yhteiseksi tietojärjestelmäksi oli askel siihen suuntaan, että kunnat ja HUS integroituivat entistä enemmän, ja se on haluttu suunta jatkossakin.

kuva: Shutterstock

 

Edellinen artikkeliPuolet hoitohenkilökunnasta ei suosittele HUSia työnantajana – positiivista kehitystä johtamisessa koronasta huolimatta
Seuraava artikkeliLehtileikkeet