Selvitystyöryhmä ehdottaa: Sote-vaikuttavuuskeskus perustetaan hyvinvointialueiden yhteistyönä, yksi alue vastaa koordinoinnista

Selvitystyöryhmä ehdottaa, että kansallinen sote-vaikuttavuuskeskus käynnistetään tulevien hyvinvointialueiden yhteistyönä ja yksi hyvinvointialueista vastaisi toiminnan kansallisesta koordinaatiosta.

Selvityksen on rahoittanut lääkintöneuvos Sakari Alhopuro yksityisellä lahjoituksella.

Pelkästään vaikuttavuuskeskuksen perustaminen ei riitä, vaan laadukkaan ja vertailukelpoisen tiedon kerääminen ja arvioiminen vaatii tietojärjestelmien yhtenäistämistä sekä toimintatapojen muutosta, Vaikuttavuuden talon johtaja Tomi Mäki-Opas sanoo Hoiva&Terveydelle. Vaikuttavuuskeskuksen perustaminen voi kuitenkin mahdollistaa toimintakäytäntöjen yhtenäistämisen kansallisesti.

– Toistaiseksi meillä ei ole perusterveydenhuollossa tai sosiaalihuollossa standardoituja tapoja kerätä tietoa tai arvioida toimintaa yhdenmukaisesti, erityisesti sosiaalipalveluissa on tämä haaste, Mäki-Opas sanoo.

– Kyse on kulttuurisesta ajattelutavan muutoksesta, mikä vie aikaa ennen kuin muutoksen saa vietyä käytäntöön. Muutos on lisäksi kahdensuuntaista. Ajattelutavan muutosta ei tule viedä pelkästään ylhäältä alaspäin, vaan muutoksen tulisi lähteä ylöspäin aina käytännön työstä ja tiedonkeruusta lähtien, hän lisää.

Selvityksessä pohdittiin neljää erilaista vaihtoehtoa: THL ja hyvinvointialueet toimisivat yhteistyössä, hyvinvointialuevetoinen malli, THL-vetoinen malli sekä ministeriövetoinen malli. Vaihtoehdoista päädyttiin ensimmäiseen.

Vaikuttavuuskeskuksen toiminta edellyttäisi työryhmän mukaan THL:n kanssa tiivistä yhteistyötä, jotta laaturekistereitä ja muita kansallisia rekistereitä voitaisiin hyödyntää tehokkaasti ja kansalliset kehittämislinjaukset voidaan tehdä yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Myös muita kansallisia tietovarantoja, kuten Kelan ja Tilastokeskuksen tietoja, tulisi hyödyntää keskuksen toiminnassa.

– Sote-vaikuttavuuskeskuksen kytkeminen vahvasti hyvinvointialueiden toimintaan tukee sote-palveluiden tarpeista lähtevää kehittämistä. Samalla on kuitenkin tärkeää, että THL on mukana keskuksen toiminnassa, jotta vältymme päällekkäiseltä työltä, Helsingin yliopiston terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessori Paulus Torkki toteaa.

Selvitystyöryhmä ehdottaa, että vaikuttavuuskeskus käynnistetään keskuksen omistajien ja valtion yhteisrahoituksella. Alussa vaikuttavuuskeskuksen kustannusarvio on kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Vakiintumisvaiheen jälkeen omistajat ja keskuksen palveluiden käyttäjät rahoittaisivat toiminnan.

Selvityksen toteutti Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoista koottu projektiryhmä. Selvityksen vetäjinä toimivat Helsingin yliopiston apulaisprofessori Paulus Torkki ja Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon johtaja.Työtä ohjasi ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kansanedustaja Paula Risikko.

Selvitykseen haastateltiin yhteensä 42 asiantuntijaa sekä järjestettiin kolme asiantuntijatyöpajaa.

Edellinen artikkeliLPY: EU:n elpymisrahastosta kohdennettava merkittävä osa sote-palveluiden digitalisaatiokehityksen edistämiseen
Seuraava artikkeliLehtileikkeet: Hoitajia houkutellaan määräaikaisiin työsuhteisiin isommalla palkalla, Turun perusterveydenhuollosta kantelu