Aluevaaleissa äänestysprosentti jäi alhaiseksi, se oli 47,5 prosenttia. Sitran johtavan asiantuntijan Joonas Leppäsen mukaan hyvinvointialueilla tarvitaan monipuolisempia osallistumiskanavia, koska puolueiden kautta vaikuttaminen ei kiinnosta suurta osaa väestöstä. Sitra on hahmotellut vapaamuotoisia vaikuttajafoorumeita, joissa asukkaat pääsisivät vaikuttamaan jo aikaisessa vaiheessa.
– Ideaali on, että kaikille pitäisi löytyä sellainen tapa päätöksentekoon, joka sopii heille itselleen. Näin voidaan katkaista myös osallistumisen eriytymiskierrettä, sanoo Leppänen.
– Alhainen äänestysprosentti aiheuttaa myös demokratiavajeen. Jotta voidaan lunastaa järjestelmän oikeutus, täytyy luoda tapoja osallistua myös vaalien välillä, hän jatkaa.
Palautteet kytkettävä päätöksentekoon
Sitran tutkimuksen mukaan ihmiset haluavat keskustella päättäjien kanssa eniten sosiaali- ja terveysalan kysymyksistä (58%) sekä turvallisuudesta (41%). Hyvinvointialueita koskeva lainsäädäntö linjaa vahvasti osallistumista. Alueen täytyy vahvistaa vaikuttavia ja monipuolisia osallistumisen tapoja.
– Asukkaiden laajat osallistumismahdollisuudet antavat paremman tilannekuvan luottamushenkilöille siitä, mitä asukkaat haluavat. Luottamushenkilöt pystyvät kertomaan kannoistaan suoraan äänestäjille, mikä rikastaa julkista keskustelua. Näistä keskusteluista on hyötyä vaikeiden päätösten alla, jolloin asukkaille tulee tunne kuulluksi tulemisesta, Leppänen sanoo.
Olennaista on erilaisten asukaspalautteiden ja kansalaispaneelien luomisessa, että varmistetaan niiden kytkeminen päätöksentekoon eli aluevaltuustoon.
– Se, että asukkaat pääsevät varhaisessa vaiheessa mukaan päätöksentekoon, helpottaa päätösten toimeenpanoa. Myös työntekijöiden osallistumisella on demokratiaa parantava vaikutus.
Vaikuttajafoorumeissa tietoa siirtyisi aikaisessa vaiheessa
Sitran asiantuntijoiden mielestä kuntien toimielinmallia ei kannata lähteä kopioimaan, sillä nämä rakenteet ovat vanhasta maailmasta.
– Toimielinmalli kannattaa pohtia uudelleen ja pohtia siitä näkökulmasta, miten paljon päätöksentekokapasiteettia tarvitaan. Esimerkiksi lautakuntamalli voi olla raskas, eikä kaikki osapuolet pääse lautakunnissa vaikuttamaan parhaalla tavalla päätöksentekoon, Leppänen toteaa.
Sitrassa on muotoiltu ajatusta lautakuntia vapaammasta rakenteesta, vaikuttajafoorumeista. Näissä ryhmissä voisi olla mukana luottamushenkilöitä, sidosryhmien edustajia ja satunnaisotannalla otettuja asukkaita.
– Samaan aikaan saataisiin tietoa poliittisista linjanvedoista, kuultaisiin asiantuntijoita ja asukkaiden kokemukset. Ryhmiä voidaan perustaa esimerkiksi koko kaudelle tai tiettyyn tarkoitukseen. Nämä ryhmät voivat vaikuttaa päätöksiin aikaisessa vaiheessa ja valmistelun tukena. Tämä parantaisi kaikkien mahdollisuuksia tehdä aloitteellista politiikkaa.
Sitra vetää sote-uudistuksen tiekarttaan liittyvää demokratian teemaryhmää, jossa on jäseninä osallistumisesta vastaavat henkilöt hyvinvointialueilta. Sen tarkoituksena on luoda osallistumisen ohjelman pohja, jotka alueet voivat räätälöidä itselleen sopivaksi.
– Siinä osallistumisen ja välineet ja tavat ovat kaikille ymmärrettäviä. Osallistuja tietää, miten hänen panoksensa vaikuttaa päätöksentekoon, jos hän osallistuu foorumeihin.
Osallistuminen on kirjattu myös Kuntaliiton tekemään hallintosääntömalliin.
Kuva: Shutterstock, dia: Sitra
