Sote –ala vaatii myös ulkomaista työvoimaa

Opetusministeri Krista Kiurulle ja sosiaali- ja terveysministeri Susanna Huoviselle luovutettiin viime viikolla työryhmämuistio, jossa esitettiin lääkärien ja sairaanhoitajien kielitaitovaatimusten korottamista yleisen kielitaitovaatimusluokan kolmesta neljään. Perusteluina käytettiin potilasturvallisuutta. Se lähtökohta on helppo kaikkien hyväksyä.

Suomalainen saavuttaisi pitkän englannin kielessä tason neljä suoritettuaan lukion pitkän oppimäärän hyvin tiedoin. Vaatimus on aika kova, ja veikkaanpa, että monella suomenkielisellä olisi vaikeuksia saavuttaa taso ruotsissa, ja ruotsinkielisellä suomessa.
Muistiosta ei ilmene, miten suuresta potilasturvallisuuden ongelmasta oikeasti on kyse. Valviran raporteista kielitaito-ongelma ei tule esiin. Tosin Valviraan kanteluja tehdään vain kaikkein vakavimmista tapauksista.
Sysäyksen kielitaitovaatimusten korottamiselle antoi Terveydenhuollon valvontatyöryhmä mietintö. Sehän laadittiin nimekkäin voimin valelääkärikohun jälkimainingeissa. Riitta-Leena Paunio ja Risto Pelkonen esittivät, että terveydenhuoltoon luotaisiin alalle sopiva kielikoe. Samansuuntaisin ajatuksin on ollut liikkeellä myös Valvira. Yleiset kielitaitovaatimukset eivät siis välttämättä olisi oikea mittari.
Maanantaina Valtion taloudellinen tutkimuskeskus arvioi, että sote-alan työntekijöiden määrä kasvaa seuraavan kahdenkymmen vuoden aikana 77 000 henkilöllä. Kasvu on kovaa erityisesti tällä vuosikymmenellä.
Uskoisin kielitaitoryhmän esityksen lämmittävän erityisesti Lääkäriliittoa ja Tehyä, jotka olivat työryhmässä edustettuina. Varmasti se miellytti kielikoulutuksen tarjoajaa, joka omassa lausunnossaan oli arvioinut, ettei nykyinen koulutus riitä.
Palvelujen tuottajia luulisi sen sijaan pelottavan. Tuottavuus ei kasva ja henkilöstöä tarvitaan lisää, mikä merkitsee palkkakulujen nousua. Olisikohan potilasturvallisuuden kannalta merkitystä silläkin, että palveluja on ylipäätään saatavilla ? Saattaisi olla järkevää otttaa pakkia ja ryhtyä pohtimaan, millaisia ammatillisten kielitaitovaatimusten pitäisi olla, ja miten koulutusta parhaiten annetaan. Sen voisi tehdä ilman ammattiliittojakin.