Jukka Saksi: Sote-johtajien kannattaisi panostaa johtajuusviestintään – “Tunne autonomiasta on nyt erityisen tärkeää”

Erityisesti nyt koronaepidemian kuormittaessa sote-palveluita sekä sote-uudistuksen odotuttaessa itseään, olisi sote-johtajien pohdittava tarkkaan, miten viestivät tilanteesta ympärilleen johdonmukaisesti, johtamis- ja viestintävalmentaja Jukka Saksi sanoo Hoiva&Terveydelle.

Saksin mukaan suuret muutokset, kuten koronaepidemiasta selviytyminen sekä sote-uudistus, vaativat panostusta johtajuusviestintään.

– Tällä hetkellä julkinen keskustelu korostaa päätöksenteon vaikeutta, ristiriitoja ja epäselvyyttä, ja se korostaa johtajuuden puutetta, Saksi sanoo.

– Jos sote-sektorin johtajat viestivät lähinnä turhautumista tai kritisoivat muutoksen ongelmia, heijastuu se automaattisesti henkilöstöön. Se vahvistaa tunnetta siitä, että ei ole suuntaa eikä mahdollisuutta vaikuttaa, Saksi sanoo.

Johdonmukaisella viestinnällä mahdollisuus herättää henkilöstössä toive paremmasta

Moni sote-alalla työskentelevä johtaja, lähiesimies sekä etulinjan työntekijä ovat väsyneitä ja uupuneita.

– Käy helposti niin, että vaivutaan laajaan apatiaan, jossa vain koko ajan odotetaan, mitä päätöksiä hallitus tekee. Tulee tunne, että itse ei voi saada uudistuksia aikaiseksi. Tunne autonomiasta on nyt erityisen tärkeää.

Johdonmukainen viestintä on kuitenkin tärkeä ja toimiva keino, jolla herättää henkilöstössä toive paremmasta. Monesti ajatellaan, että mistään ei voi viestiä ennen mitään valmista, mutta Saksin mukaan viestintään panostaminen jo muutosta suunniteltaessa tukee uudistuksia.

Vaikka uudistukset eivät valtioneuvostossa tunnu etenevän riittävän nopeasti, olisi sote-johtajien nyt epävarmassa tilanteessa tärkeää luoda toivoa omien työntekijöidensä keskuudessa. Saksin mukaan olisi keskityttävä viestinnässä niihin asioihin, joihin on mahdollista hakea muutosta jo nyt.

Saksi korostaa sitä, että viestinnässä vähennetään kriisiviestintää, kuormitusta ja kiirettä ja keskitytään muutoksen tuomiin mahdollisuuksiin.

– Esimerkiksi nyt, kun puhutaan korona exit-strategiasta, niin ihmiset eri tehtävissä saattavat ymmärtää asian eri tavoin. Henkilöstöllä voi olla mielikuva siitä, että jo olemassa olevien tehtävien päälle tulee koko ajan uutta. Olisiko syytä puhua entry-strategiasta ja siitä, että luodaan jotain uutta, ei vain sammutella tulipaloja, Saksi ehdottaa.

Kuormittavasta ajasta hyötyä yhteisön toiminnan kehittämiseen?

Saksi osallistaisi henkilöstön kevyellä yhteiskehittämisellä koronan ja sote-uudistuksen tuomiin muutoksiin. Monella sote-alan osaaja on joutunut muuttamaan työtehtäviään ja oppimaan uutta nopealla aikataululla koronaepidemian aikana.

– Jos johto tekee yksin viisaudessaan päätöksiä, niin asiat voivat mennä helposti metsään. Jää suurella todennäköisyydellä havainnoimatta tärkeitä kuormitustekijöitä ja mahdollisuuksia. Ottaisin koko henkilöstön mukaan muutokseen, ja kysyisin, mitä koronan myötä muodostuneista toimintatavoista he haluaisivat säilyttää, lisätä, vähentää ja mistä päästä kokonaan eroon, Saksi sanoo.

– Parhaimmillaan kuormittava korona-aika voi olla merkittävä oppimiskokemus, josta saadaan hyötyä yhteisön toiminnan kehittämiseen. Se onnistuu vain osallistamisen kautta, hän lisää.