Sote-palveluja on digitalisoitu vauhdilla, mutta kustannushyödyistä tai vaikuttavuudesta ei ole tietoa – “Analysointi on jätetty kevyeksi”

Monessa sote-organisaatiossa palveluja on digitalisoitu vauhdilla, sillä ajatellaan digiratkaisujen tuovan apua moniin soten haasteisiin. Esimerkiksi koronaepidemia on vauhdittanut digipalvelujen käyttöönottoa.

Tällä hetkellä tietoa digiratkaisujen kustannushyödyistä tai vaikuttavuudesta sote-sektorilla on kuitenkin varsin vähän tarjolla.

– On otettu käyttöön erilaisia digitaalisia ratkaisuja, mutta kustannushyötyjen analysointi on jätetty melko kevyeksi, Medaffconin projektipäällikkö Werneri Tuompo sanoo Hoiva&Terveydelle.

Tuompon mukaan vasta, kun digipalvelu tai uusi toimintamalli on ollut käytössä joitakin vuosia, on alettu miettiä, millainen vaikutus sillä on esimerkiksi henkilöstöresurssien käyttöön, kustannuksiin tai hoitotuloksiin.

Onko digitaalisilla ratkaisuilla loppujen lopuksi vaikutusta kokonaisresurssin käyttöön?

Monessa sote-organisaatiossa kyllä pohditaan parhaillaan, kuinka digiratkaisujen hyödyistä, kustannuksista ja vaikuttavuudesta voi saada luotettavaa ja toiminnan ohjaamista tukevaa tietoa.

– Halutaan saada tietoa esimerkiksi siitä, kuinka jollain tietyllä ratkaisulla on vaikutusta esimerkiksi hoitajan työaikaan. Onko digitaalisilla ratkaisuilla loppujen lopuksi vaikutusta kokonaisresurssin käyttöön, Tuompo pohtii.

Monessa kunnassa ja kuntayhtymässä digiratkaisuja ei ole ehkä vielä sisällytetty osaksi hankintaosaamista. Monessa organisaatiossa digitaalisten ratkaisujen arviointiin ei ole riittävästi tekijöitä eikä osaamista.

– Vaatii todella isoa hankintaosaamista, että osataan nähdä pitkälle digihankintojen kustannuskehityksestä ja vaikuttavuudesta, Tuompo sanoo.

Kun kustannuksista ja vaikuttavuudesta lähdetään tekemään arvioita, on ensiksi tärkeä miettiä, mitä tarkalleen ottaen halutaan saada selville ja mistä voi saada apua datan hankkimiseen ja analysointiin.