Sote-uudistuksessa luodaan uutta hallintoa: ”Tässä mitataan suomalaisen sote-johtamisen taso”

Sote-uudistuksessa luodaan puitteet uudelle hallinnolle. Uudistuksessa on oivallinen mahdollisuus kehittää johtamista ja rakentaa yhteistyötä yli organisaatiorajojen. Siiloutuneesta mallista, jossa keskitytään vain oman organisaation toimintaan, tulisi pikkuhiljaa luopua, Vaasan yliopiston professori Petri Virtanen sanoo.

– Kun ajatellaan ihmiskunnan historiaa, niin kaikki suuret keksinnöt ja uudet ideat ovat syntyneet yhteistyön tuloksena. En näe, että sote-uudistus olisi tässä tapauksessa poikkeus, Virtanen sanoo.

Sote-uudistus tai hyvinvointialueiden perustaminen itsessään ei takaa, että sote-uudistuksen tavoitteet toteutuisivat. Kaikki lähtee siitä, miten toimintaa johdetaan ja organisoidaan, Virtanen huomauttaa.

– Tässä mitataan suomalaisen sote-johtamisen taso. Kuinka hyvin uudenlainen hallinto ja asiakaslähtöinen toiminta laitetaan käyntiin, Virtanen sanoo.

Hänen mukaansa tulevien hyvinvointialueiden johtajat tulisi nimittää mahdollisimman pian, koska johtamisen kulttuuri rakentuu organisaation muotoutuessa. Lisäksi vastuuhenkilöiden työllä on suuri merkitys organisaatiorakenteen muotoutumiseen.

”Hallinnon ja rakenteiden muutokset ilman uudistuvaa johtamista ei riitä”

Virtanen on kirjoittanut professori Harri Jalosen kanssa sote-uudistuksesta ja johtamisesta Vaasan yliopiston blogissa. Professoreiden mukaan sote-uudistukseen liittyvän potentiaalin realisointi ja uhkien torjunta edellyttävät sote-palveluja tilaavilta ja tuottavilta organisaatioilta uudenlaista johtajuutta ja kykyä edistää systeemistä muutosta, jotka luovat edellytyksiä palveluintegraatiolle ja edelleen paremmalle asiakaskokemukselle.

Professorit kirjoittavat myös, että sote-uudistuksen onnistuminen riippuu viime kädessä siitä, miten rakenteet edistävät uudistukselle asetettuja tavoitteita, kuten laadukkaiden ja helposti saavutettavien palvelujen turvaamista sekä kustannustehokkaiden ja vaikuttavien palvelujen aikaansaamista. Lisäksi sektorikohtaisesta hallinnoinnista pitäisi edetä kohti ilmiöpohjaista hallintaa ja palveluissa painopiste tulisi siirtää suoritteiden tuottamisesta arvonluomiseen.

STM:n osastopäällikkö Kari Hakari kommentoi Twitterissä Virtasen ja kirjoitusta: ”Hallinnon ja rakenteiden muutokset ilman uudistuvaa johtamista ei riitä. Tämä on niin totta ja haastaa tämänkin soteuudistus-hankkeen toimeenpanon.”

”Hierarkiat pitäisi tehdä mataliksi”

Johtamisen tavat ja mallit tulevat vaihtelemaan yhtä paljon kuin on hyvinvointialueita. Kokonaisuudessaan johtamista tulisi kuitenkin Virtasen mukaan kehittää asiakaslähtöisemmäksi ja turhista esimiestehtävistä olisi luovuttava.

– Mielestäni sote-johtajien tulisi yhä enenevissä määrin olla kiinnostuneita siitä, mitä asiakkaille kuuluu ja mitä heille luodaan arvoa. Hierarkiat pitäisi tehdä mataliksi, Virtanen sanoo.

Tämä edellyttää organisaatiolta uuden tyyppistä itse ohjautuvuutta ja kollektiivista yhdessä ohjautumista, Virtanen sanoo. Käytännössä työntekijöille tulisi antaa enemmän vastuuta omasta työstään. Tämä ei Virtasen mukaan tapahdu ihan hetkessä, vaan sote-organisaatioissa on käytävä läpi iso kulttuurinen muutos.

Koulutusjärjestelmien olisi myös aika muuttua. Nyt sote-osaajia koulutetaan alalle usein niin sanotusti millimetriperiaatteella. Toisin sanoen ei ole niin pientä aluetta, jolle ei voisi erikoistua. Samaan aikaan sote-johtamisessa tarvittaisiin Virtasen mukaan laajempaa näkökulmaa ja kokonaisvaltaisuutta sekä yhteistyötekemisen kulttuuria.

– Jos lähiesimiehet ja ylemmät johtajat tulevat edelleen saman koulutusputken kautta, missä erikoistutaan hyvin vahvasti, kulttuurinen muutos kestää hyvin pitkään, Virtanen sanoo.

Edellinen artikkeliSote-organisaatioita pyydetään mukaan työyhteisöjen yhteiskehittämiskokeiluun – toteutetaan samalla työkalulla kuin hoitajakysely
Seuraava artikkeliFiksut järjestelmäintegraatiot vähentävät käsityötä ja säästävät työaikaa