Kauan odotettu sote-uudistus toteutuu viimein. Toteutuvatko sille asetetut tavoitteet, siitä voidaan olla montaa mieltä. Aika tulee näyttämään, mitkä tavoitteista toteutuvat ja millä hinnalla.
Vastuu toteuttamisesta ja kehittämisestä onkin nyt pitkälti luovutettu tuleville hyvinvointialueille.
Näkemykseni mukaan yksi sote-uudistuksen onnistumisen edellytys on systemaattinen toiminnan ja tulosten seuraaminen joka tasolla. Vaikuttava ja kustannusvaikuttava sosiaali- ja terveydenhuolto on klinikoiden, sairaaloiden sekä hyvinvointialueiden johtajien, poliitikkojen ja virkamiesten yhteinen tavoite, eikä siihen päästä ilman tehokkaita seurantatyökaluja.
Kuinka lähellä todellisuudessa tästä tavoitteesta ollaan?
Tällä hetkellä vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden systemaattinen seuranta on valitettavasti vielä pitkälti juhlapuheita ja hähmäisiä tavoitteita. Vaikuttavuudesta toki puhutaan yhä enemmän, mutta konkreettiset teot sen ympäriltä vielä pitkälti puuttuvat. Toki hyviä ensiaskeleita on jo otettukin.
Sote-uudistus tuo kuitenkin aivan uusia mahdollisuuksia. Eri terveydenhuollon tasojen ja sosiaalihuollon integraatio, joka nyt on toteutumassa, on yksi iso askel kohti systemaattista arviointia. Tiedolla johtamista ja vaikuttavuuden arviointia voidaan tehdä kokonaisvaltaisesti vain, jos tietoa saadaan koko asiakaspolulta. Tulevat hyvinvointialueet panostavat tällä hetkellä tietojärjestelmiin ja tietoarkkitehtuurin yhtenäistämiseen. Tämä työ on tehtävä ennen kuin tietoa päästään täysimääräisesti hyödyntämään ja analysoimaan. Osa tulevia hyvinvointialueita onkin jo varsin pitkällä tiedon integraatiossa johtuen ainakin osittain siitä, että ne ehtivät jo aloittaa yhteisrekisterin ja tiedon integraatiohankkeet edellisen sote-uudistusyrityksen aikana. Valoa on kuitenkin jo tunnelin päässä muillakin alueilla. Alueiden välillä toki on suuria eroja, ja onkin mielenkiintoista nähdä, missä aikataulussa tiedolla johtaminen ja vaikuttavuuden arviointi on arkitodellisuutta koko Suomessa.
Uudenmaan kehitys on iso kysymysmerkki
Valitettavasti näillä näkymin pääkaupunkiseudulla tehty erillisratkaisu hidastaa systemaattista kokonaisvaltaista asiakaspolkujen seuraamista ja tiedolla johtamisen työkalujen kehittämistä. Pääkaupunkiseudulla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiedot eivät tule näillä näkymin yhdistymään ainakaan samassa aikataulussa kuin muualla Suomessa ja näin pääkaupunkiseudun ulkopuoliset alueet saavat etumatkaa. Ainakin teoriassa tämä voisi siis tarkoittaa, että kokonaisvaltaista systemaattista vaikuttavuuden arviointia ei pääkaupunkiseudulla tehdä pitkään aikaan. Toivottavasti olen väärässä; asuuhan pelkästään jo Helsingissä yli 600 000 ihmistä.
Sosiaali- ja terveystietojen yhdistäminen samaan rekisteriin tuo parhaimmillaan mahdollisuuden analysoida kokonaisvaltaisesti asiakkaiden polkuja ja esimerkiksi löytää tietyssä terveysriskissä olevia asiakkaita yhä nopeammin ja paremmin. Hyvinvointialueet pystyvät aidosti kehittämään myös ennakoivaa toimintaa sekä sosiaali- että terveydenhuollossa. Kokonaisvaltainen analysointi auttaa myös valitsemaan kustannusvaikuttavia hoitopolkuja ja hoitovaihtoehtoja ja näin pitkällä tähtäimellä säästämään kustannuksissa.
Omassa unelmassani tietojen kokonaisvaltainen yhdistäminen mahdollistaa nyt aivan uudenlaisia mahdollisuuksia sekä päättäjille toiminnanohjaukseen että kliinikoille oman työn tueksi. Ja lopulta ennen kaikkea kaikki tämä on asiakkaan parhaaksi. Jos tietojen integraatio vaati sote-uudistuksen, otan sen ilolla vastaan. Se on askel kohti kustannusvaikuttavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
Kirjoittaja Jaana Ahlamaa on Medaffconin lääketieteellinen johtaja. Jaana perusti Medaffconin vuonna 2009. Sitä ennen hän työskenteli asiantuntija- ja johtotehtävissä lääketeollisuudessa lähes kymmenen vuotta. Jaana on työskennellyt myös sairaalalääkärinä ja hän on kirurgian erikoislääkäri. Hän on väitellyt vuonna 1999 terveyspoliittisesta aiheesta liittyen asiakasmaksuihin terveydenhuollossa.
Lue lisää Jaanan asiantuntijaprofiilista.
