Soten IT-hankkeissa tavoitteet riittävän korkealle

Suomen talous on viime aikoina kehittynyt suotuisasti. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden, jotka muodostavat keskeisen julkisen menoerän, kestävään toteuttamiseen on etsittävä uusia kulmia. Väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Samalla väestöryhmien välillä vallitsee hyvinvointi- ja terveyseroja.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi, että eri väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen lähemmäs hyvinvoivan kansanosan tilannetta voisi merkittävästi vaikuttaa terveydenhuollon kustannuskehitykseen.

Keskeinen keino sosiaali- ja terveyspalveluiden kestävän pohjan mahdollistajaksi onkin panostaa terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseen sekä sairauksien ennaltaehkäisyyn. Siinä missä nykytilanteessa asiakas usein hakeutuu terveydenhuollon piiriin silloin, kun ongelma on jo päässyt syntymään, tulisi ongelmiin puuttumista tehostaa jo aiemmassa vaiheessa.

THL:n laskelman mukaan esimerkiksi mini-intervention toteuttaminen HUS:n alueella asuville alkoholin suurkuluttajille säästäisi arviolta 110 miljoonaa euroa yhteiskunnan varoja yksin terveydenhuollon kuluina. Laskelmassa on otettu huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat intervention toteuttamisesta.

Käynnissä olevassa sote- ja maakuntauudistuksessa tullaan laittamaan terveyden ja hyvinvoinnin tuottamisen rakenteet monin osin uusiksi. Uudistuksen investoinneissa on oiva mahdollisuus samalla miettiä, kuinka muutoshankkeilla ohjataan ratkaisuja, jotka tukevat terveyserojen kaventamista ja ennaltaehkäisyä.

Yhtenä keskeisenä mahdollistajana toimenpiteille on osapuolten keräämä tieto. Tietosuojan ja tehokkaan hoidon seurannan takaava tiedonhallinnan arkkitehtuuri muodostaa välttämättömän perustan tiedon hyödyntämiselle. Tämän lisäksi tarvitaan ratkaisuja, jotka sekä mahdollistavat tiedon tulkinnan että kannustavat asiakkaita, tuottajia ja järjestäjiä vaihtamaan aktiivisesti tietoa keskenään.

Uusista valtavirraksi tulleista lähestymistavoista mahdollisuuksia tuovat muun muassa lohkoketju ja tekoäly. Lohkoketjuteknologiaa hyödyntäen voidaan taata sensitiivisen tiedon käyttöön tarvittava luottamus eri osapuolten välillä ja tehdä yksilön luotettava tunnistaminen nykyistä joustavammin.

Tekoälyä puolestaan voi hyödyntää esimerkiksi kehittyvien sairauksien nykyistä varhaisempaan tunnistamiseen, potilaan sitouttavan ja parhaimmalla tavalla toimivan yksilöidyn hoidon suunnitteluun sekä kokonaisvaltaisen hoitovaikutus–kustannus -ongelman optimointiin.

Soten uudistushankkeiden riskinä on liian matalaksi jäävä tavoitetaso. Jos esimerkiksi IT-hankkeissa tyydytään tietoarkkitehtuurin modernisointiin, mutta ei aidosti katsota, mitä kaikkea tiedolla voidaan lopulta tehdä, jää hyöty vääjäämättä pieneksi.

Parhaassa tapauksessa nyt tehtävillä muutoshankkeilla viitoitetaan tietä itsejärjestyvään sote-ekosysteemiin, jossa palvelun tuottajat, asiakkaat ja järjestäjä toimivat keskenään ilman raskaita rakenteita. Tästä hyötyisivät sekä kansanterveys että kansantalous.

Kirjoittajat Marko Sysi-Aho ja Tuulia Timonen työskentelevät konsultointitehtävissä Accenturen Health & Public Services -yksikössä.