Suomi ja EU ovat poikkeuksellisessa tilanteessa koronarokotehankinnoissa: ”Toimitusaikataulu olisi ollut tärkeää sopia”

Koronavirusrokotteiden hankintasopimukset ovat olleet viime viikkoina keskellä vilkasta keskustelua. STM:n johtaja Tuula Helander muistuttaa, että koronarokotesopimuksia solmittaessa rokotteita ei ole ollut lainkaan olemassa. Koronarokotteita on vauhditettu markkinoille poikkeuksellisella aikataululla.

– Tilanne on ollut hyvin poikkeuksellinen. Sopimuksia tehtäessä ei ole ollut vielä valmiita tuotteita, rokotteita, joita olemme ostamassa. Siten emme ole (EU-komissio) voineet tietää, mitä ostamme. Keskellä pandemiaa olemme joutuneet varautumaan etupainotteisesti, Helander sanoo Hoiva&Terveydelle.

– Muiden rokotteiden osalta tilanne on usein yksinkertaisempi. Tiedämme etukäteen, millainen rokote on kyseessä, ja sillähän on hyväksytty myyntilupa, hän lisää

Suomi on mukana EU:n rokotehankintarenkaassa. Sopimusneuvotteluista ja muotoilusta vastaa EU-komissio. Suomi, eikä mikään muukaan jäsenmaa, ole ollut mukana neuvotteluissa vaan komissio on neuvotellut 27 jäsenmaan puolesta sopimukset kuuden eri rokotevalmistajan kanssa. Suomi on mukana näissä kaikissa. Kolme rokotetta on jo saanut ehdollisen myyntiluvan. Näistä viime päivinä on noussut esiin erityisesti AstraZenecan kanssa solmima sopimus, jonka ehdoista nousi kiistaa.

Rokotetoimitusten aikatauluhin liittyvät haasteet pohdituttaa

Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) totesi maanantaina politiikantoimittajien järjestämässä keskustelutilaisuudessa Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren kanssa, että Suomella on ollut huolia EU:n hankintaosaamisesta koronavirusrokotteisiin liittyen. Kiuru lähetti jo tammikuun alussa EU:n terveyskomissaarille kirjeen rokoteprosessiin ja aikatauluihin liittyvistä ongelmista.

Helander huomauttaa, että vasta kehitteillä oleviin koronarokotteisiin liittyvät hankinta-asiat ovat niin Suomelle kuin EU:lle täysin uusia asioita.

– Toimitusaikataulu on asia, jota olemme pohtineet, ja joka olisi ollut tärkeää sopia. Olisiko sen voinut varmemmin leipoa sisään sopimukseen? Kun rokotuksia ei ole ollut olemassa, niin asia on ollut haastava. Todennäköisesti sitovia määräyksiä aikataulusta olisi ollut mahdoton tehdä, Helander toteaa.

– Luotamme, että komissiolla on sopimusneuvotteluissa osaavat asiantuntijat. Jälkikäteen asioita on helppo spekuloida, mutta koko prosessia tulee arvioida ja kehittää, hän lisää.

Helander on tyytyväinen EU-komission päätökseen hajauttaa hankintoja siten, että sopimuksia on tehty eri valmistajien kanssa. Näin lisätään volyymia, ja käyttöön on mahdollisuus saada erityyppisiä rokotteita.

Suomi on pieni toimija kansainvälisissä hankinnoissa, ja olisi ollut käytännössä mahdotonta lähteä hankkimaan koronarokotteita itsenäisesti ilman EU-komission tukea.

Helanderin mukaan jopa Pohjoismaiden yhteistyö sopimusneuvottelijoina voisi pandemiatilanteessa hankintojen osalta olla hieman liian pientä.

– Kyllä EU:n laajuinen yhteistyö rokotehankinnoissa on ollut hyvin tärkeää. Olemme oppineet puolin ja toisin toisiltamme, ja mikäli seuraava pandemia tulisi, osaamista voidaan kehittää hyvältä pohjalta.

Edellinen artikkeliKuusi hanketta sai terveyden edistämiseen määrärahaa – mukana Eksote ja PHHYKY
Seuraava artikkeliVaasan alueella luodaan sote-uudistusta vuosi kansallista aikataulua edellä – Marina Kinnunen toivoo helpotusta vaikeaan lääkäripulaan