Tätä tarkoittaa tiedolla johtaminen terveydenhuollossa

Mikä on tiedolla johtamisen nykytilanne ja kuinka lähellä olemme vaikuttavuusperusteista terveydenhuoltoa? Mitä vaikuttavuuden arviointi oikeastaan tarkoittaa?

Terveydenhuollon tiedolla johtaminen on moninainen käsite, johon liittyy toiminnan tarkastelua usealla eri tasolla. Nykytilannetta ja tulevaisuuden mahdollisuuksia voidaan kuvata esimerkiksi kuvan 1 mukaisella nelivaiheisella portaikolla.

Sote-palveluiden kokonaisuuksia arvioidaan jo tänä päivänä. Kokonaisuuksien arvioinnissa tarkastellaan esimerkiksi jonotusaikoja, asiakastyytyväisyyttä, tuottavuutta sekä kustannuksia.

Kun poraudutaan vähän syvemmälle, voidaan analysoida erilaisia käyttäjäryhmiä ja tarkastella esimerkiksi sitä, missä potilasryhmissä syntyy paljon kustannuksia ja kuinka paljon resursseja ne vievät. Tällaisen tarkastelun pohjalta voi suunnitella ja kehittää toimintaa juuri näissä potilasryhmissä. Tällainen tiedon hyödyntäminen on mahdollista jo tänä päivänä ja on enenevissä määrin tulossa osaksi terveydenhuollon toimintaa.

Näistä kumpikaan ei kuitenkaan ole vaikuttavuuden arviointia. Vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointi on seuraavan tason asiaa ja hieman monimutkaisempaa. Vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arvioinnissa pyritään ymmärtämään eri vaihtoehtojen terveyshyötyjä ja toisaalta sitä, mistä hoitovaihtoehdoista saamme parhaat hyödyt suhteessa sijoitettuihin kustannuksiin. Terveydenhuollon toiminnan vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointiin liittyy jo enemmän haasteita, mutta vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto on ehdottomasti tavoittelemisen arvoinen päämäärä.

Haastavin, mutta ehkä myös hienoin tiedolla johtamisen taso on ennakointi, tekoälyn hyödyntäminen ja reagointi jo ennen kuin potilas on ehtinyt sairastua tai sairaus on ehtinyt edetä liian pitkälle. Tähän päästessämme osaamme kohdentaa hoitoja yhä paremmin.

Usein keskusteluissa rinnastetaan vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus suoraan tiedolla johtamiseen, mutta on huomioitava, että kaikki sote-tieto ei ole vaikuttavuustietoa tai vaikuttavuuden arviointia. Tiedolla johtaminen ei kuitenkaan aina vaadi vaikuttavuustasolle kaivautumista.

Mitä vaikuttavuuden arviointi sitten on?

Vaikuttavuuden arvioinnissa pyritään arvioimaan toimenpiteillä saavutettavia hyötyjä. Kun puhutaan terveydenhuollosta, puhutaan terveyshyödystä. Hyvä vaikuttavuuden mittari voi olla esimerkiksi elämänlaatu, elinaika tai joku muu vastaava, jolla on potilaalle todella merkitystä. Vaikuttavuuden mittari on siis se päämäärä, jonka me haluamme saavuttaa terveydenhuollon interventioilla.

Toinen erittäin tärkeä seikka vaikuttavuuden arvioinnin kannalta on se, että vaikuttavuutta pitää aina arvioida vertaamalla. Tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja, joita verrata keskenään. Arvioidaan sitä, saavutetaanko lisää terveyshyötyjä vai kenties menetetäänkö niitä. Voidaan vaikkapa verrata erilaisia lääkehoitoja keskenään tai arvioida, kannattaako lääkettä ylipäätään antaa ja missä tilanteessa.

Entä mitä on kustannusvaikuttavuus?

Kun puhutaan kustannusvaikuttavuudesta, arviointiin otetaan mukaan kustannukset eli arvioidaan lisäkustannusten suhdetta saavutettuun lisähyötyyn. Toisin sanoen pohditaan, onko lisähyöty lisäkustannusten arvoinen.

Kustannusvaikuttavuuden arvioinnilla pyritään siihen, että saisimme kohdennettua rajalliset voimavaramme ja resurssit niin, että saavutamme mahdollisimman paljon terveyttä vastineeksi sijoitetuille resursseille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pyrkisimme säästämään, vaan pyrimme maksimoimaan terveyden olemassa olevilla, rajallisilla resursseilla.

Miksi vaikuttavuudesta puhutaan niin paljon juuri nyt?

Terveydenhuollon kustannukset ja palvelutarve kasvavat koko ajan. Samanaikaisesti meillä on tarjolla kasvava määrä vaihtoehtoisia, yhä kohdennetumpia hoitomenetelmiä, mutta monesti suurin yksikkökustannuksin. Terveydenhuollolla on tarve pyrkiä hillitsemään kustannusten kasvua.

Kun arvioimme vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta, pyrimme kohdentamaan rajalliset resurssimme niihin hoitoihin tai terveydenhuollon interventioihin, joilla saavutamme eniten hyötyä suhteessa käytettyyn rahamäärään.

Kirjoittaja Tatu Sainio on Medaffconin vanhempi terveystalousasiantuntija. Sainio avaa lisää vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon teemaa, katso video täältä.

Edellinen artikkeliPHHYKY satsaa 390 000 eurolla lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin – 8 uutta työntekijää palkataan
Seuraava artikkeliLehtileikkeet: Daniel Sazonov: Terapiatakuu voimaan 2022