Teollinen internet lisää tietoa terveydentilasta – ja valinnan tuskaa

Syyskuun Hoiva & Terveyden artikkelissa käsiteltiin ansiokkaasti teollista internetiä (IoT, Internet of Things). Keskustelua on syytä jatkaa alan ammattilaisten kesken.

Teollisen internetin potentiaali on huima. McKinseyn raportin mukaan teollisen internetin taloudelliset vaikutukset voivat vuonna 2015 olla maailmanlaajuisesti jopa 10 biljoonaa euroa. Tästä yli kymmenesosa syntyisi terveydenhuollon ja erityisesti kroonisten sairauksien etähoitamisen ratkaisuista.

Vaikka raportissa puhutaankin kylmästi rahasta, on helppo ymmärtää, että teollisen internetin lupauksen toteuttaminen tarkoittaisi hyvinvoinnin kasvua valtavalle määrälle ihmisiä. Esimerkiksi kroonisten sairauksien, kuten diabeteksen tai sydämen vajaatoiminnan, etähoito olisi entistä oikea-aikaisempaa: potilaan itse tekemä tai jopa ihmiskehoon eri keinoin liitettävien anturien avulla suoritettu mittaus toisi hoidon tarpeen esiin heti. Se helpottaisi esimerkiksi sairaalasta kotiutuneiden hoitamista ja selviytymistä. Informaation laadusta riippuen johtopäätösten tekeminen jää joko potilaalle itselleen tai hoitohenkilökunnalle.

Matkassa on myös mutkia.

Teollinen internet tulee räjäyttämään informaation määrän. Tietotulvan hyödyntäminen ei ole automaattista: jäähän jo tällä hetkellä erilaisista sensoreista kertyvä data pääosin käyttämättä. Tietomassan alikäyttö jatkuu, mikäli järjestelmät ovat monimutkaisia, siiloutuvat usean erillisen toimijan käsiin tai jos hoitovastuussa olevat eivät aina uskalla luottaa saamaansa tietoon.

Hoiva-alalla teollinen internet vapauttaa henkilökunnan fyysisistä tiloista. Lääkäri tai sairaanhoitaja voi saada valtavan määrän potilasinformaatiota ilman fyysistä kosketusta, pelkän videokuvan välityksellä. Toki nopeaa reagointiaikaa vaativissa yksiköissä on selvää, että henkilökunnan on oltava lähellä jatkossakin. Nykyiset palvelumallit haastetaan, kun jatkuvalla ja tarkemmalla raja-arvojen seurannalla voidaan ennakoida olosuhteita ja toimia ennen kuin terveydentila romahtaa. Onko hoiva-ala varautunut kehittämään palveluaan vastaamaan muutokseen?

Ihminen on suurin kysymysmerkki myös teollisen internetin hyödyntämisessä. Iso osa informaatiosta on yksilön itse luettavissa ja tulkittavissa ilman erityiskoulutusta, mutta kykeneekö potilas itse tekemään oikeita ratkaisuja? Tupakoinnin hengenvaarallisuus on varmasti jokaisen länsimaissa asuvan tiedossa, mutta silti miljoonat jatkavat sauhuttelua viitaten kintaalla terveysriskeille.

Kuinka yksilön elämäntapoja kyetään konkreettisesti muuttamaan haluttuun suuntaan? Ja mikä on hoitohenkilökunnan rooli tässä? Mitä erityisosaamista etävalvonta vaatii, vai pystyykö kuka tahansa ottamaan vastaan turvapuhelinhälytyksiä, lääkintähälytyksiä ja hyvinvointitietoja?

Seuraavassa blogauksessa kerromme, millaista teknologiaa Suomessa jo käytetään. Ja ennen kaikkea siitä, miten teknologia vapauttaa hoitohenkilökunnan aikaa ihmisten kohtaamiseen.

Kirjoittaja on hälytyskeskus- ja etävalvontapalveluita tarjoavan Respondan toimitusjohtaja Petri Kokkonen.