Turun kotisaattohoidon tapaus on surullinen esimerkki siitä, että omavalvonta ei toimi

Omavalvonnan ongelmat ovat tällä viikolla nousseet esille, kun poliisi tiedotti maanantaina epäilevänsä yksityistä hoivapalveluita tarjoavaa yritystä poikkeuksellisen vakavista rikkeistä.

Turun kaupunki osti vuosina 2011-2014 muun muassa kotisaattohoidon palveluita Kotisairaala Luotsi -nimiseltä yritykseltä, jonka sairaanhoitajana työskentelevää osaomistajaa törkeästä kuolemantuottamuksesta, törkeästä pahoinpitelystä, törkeästä kavalluksesta, törkeästä petoksesta, useista törkeistä väärennöksistä sekä huumausainerikoksista. Myös lääkärinä toiminutta osaomistajaa epäillään osallisuudesta rikoksiin.

Myös kuutta Turun kaupungin virkamiestä epäillään virkarikkeistä, sillä poliisin mukaan valvonta ontui pahasti.

Valvontavastuu säilyy kunnalla, mutta keinot valvoa ovat vähissä

Kun kaupunki tai kunta ostaa palveluita yksityiseltä palveluntuottajalta, valvontavastuu säilyy julkisella puolella kunnalla. Kuitenkin, nyt jälleen kerran, Turun tapauksessa esille on noussut valvonnan vaikeus: virkamiehillä ei ole keinoja valvoa hoivapalveluja tarjoavan yksikön toimintaa riittävän tehokkaasti.

Ongelma ei ole se, että kaupungit ja kunnat hankkivat palveluja yksityiseltä palveluntarjoajalta – yksityisellä puolella on paljon yksikköjä, jotka tuottavat laadukasta hoivaa. Ongelma ei ole se, että kunnissa tai kaupungeissa ei olisi kiinnostuttu palvelujen laadusta. Päinvastoin. Ongelma sen sijaan on se, että omavalvonta ei toimi riittävän tehokkaasti, kuten nyt esille nousseessa Turun tapauksessa, jossa palveluyksikön omistajia epäillään rikkeistä.

Palveluyksikön on laadittava omavalvontasuunnitelma, jolla yksikön toimintaa valvontaan. Valvira linjaa, että omavalvontasuunnitelma on asiakirja, johon kirjataan kaikki keskeiset toimenpiteet, joilla palvelujen tuottajat itse valvovat toimintayksikköjään, henkilökunnan toimintaa sekä tuottamiensa palvelujen laatua.

Käytännössä siis valvonta tapahtuu palveluyksikön sisällä. Kun palveluyksikön korkeimmat esimiehet rikkovat velvollisuuttaan, kenellä on mahdollisuus asiaan puuttua? Valvira ja Aluehallintovirasto pystyvät puuttumaan toimintaan vasta siinä vaiheessa, kun puutteista on riittävästi näyttöä tai palvelun laadusta on tehty kanteluita. Jos kukaan ei tee reklamaatiota, on viranomaisen puuttuminen käytännössä mahdotonta.

Turun hallintojohtaja Tuomas Heikkinen sanoi Hoivalle ja Terveydelle tiistaina, että tässä kyseisessä tapauksessa valvonnassa yksi suurimmista ongelmista oli se, että viranomaisella ei ole mahdollisuutta päästä käsiksi tarvittaviin asiakirjoihin kuten potilastietoihin. Poliisin esitutkinnassa yritetäänkin nyt Heikkisen mukaan selvittää, kenellä on ollut tosiasiallinen valvontavastuu palvelun sisällöstä.

Heikkisen mukaan kaupunki sai kuulla rikosepäilyistä vasta viime syyskuussa, kun poliisi otti heihin yhteyttä. Palvelusopimuksen aikana vuosina 2011-2014 yksikön toiminnasta ei tullut yhtään reklamaatiota kaupungille, todennäköisesti siksi, että omaiset eivät osanneet epäillä rikosta.

Hoitajamitoituskaan ei korjaa ongelmia, jos valvontaa ei saada kuntoon

Omavalvonta nousi esille myös viime keväänä hoivakriisin yhteydessä. Sen sijaan, että omavalvontaa olisi kritisoitu tai mietitty valvontaan uudenlaisia ratkaisuja, hallitus painotti omavalvonnan tehostamista ja päätti toteuttaa hoitajamitoituksen, jolla oletetaan ongelmien ratkeavan.

Hoitajamitoituksella ei ole mitään väliä niin julkisissa palveluntuottajan yksiköissä kuin yksityisissäkään, mikäli palvelun laadun valvonta ontuu pahasti. Kuka valvoo hoitajamitoituksen toteutumista, mikäli kuntien, kuntayhtymien, Valviran ja Avin kädet ovat sidotut eikä viranomaisen valvontaan resursoida riittävästi?

Kirjoittaja Jonna Waddington on Hoivan ja Terveyden toimittaja.


6 virkamiestä epäiltynä Turun kotisairaanhoidon rikostutkinnassa – ”Katsomme, että valvontaa ei ollut lainkaan”

Poliisi epäilee kotisairaanhoidon osaomistajaa ja sairaanhoitajaa vakavista rikoksista